Pari pulloa näitä on piileksinyt varastossani jo useamman vuoden, ja koska viime syksynä joukkoon pääsi puolivahingossa liittymään kolmaskin, oli kai jo korkea aika maistaa viini ensimmäisen kerran ja päästää siis uusin tulokas korkistaan.
Viinin tuoksu on ehkä hivenen hennohko, mutta kuitenkin kauniisti monikerroksinen: paahteisuutta on aika paljon; kermaisuutta, kahvia ja voitakin taas kevyemmin mutta silti hienosti ja tyylikkäästi. Hedelmäisinä vivahteina erottuu vielä raikasta sitruunaa ja hieman tuoretta aprikoosia.
Maustakin erottuu häivähdys kahvia, mutta muuten varsinainen hedelmäisyys on vielä vaimeahkoa ja kypsymättömän tuntuista tuoreen hunajamelonin ja raa'ahkojen omenien sävyissä. Jälkimaussa on tiukan kirpeästi limen kuorta sekä greippiä, ja viinin runsas hapokkuus tuntuu suussa varsin terävältä taittuen lopulta suorastaan karvaan makuiseksi. Edes nelisen aukiolotuntia eivät saaneet viinin hedelmäisyyttä juuri avautumaan tai sen kirpeän sitruunaista olemusta pyöristymään.
Tällaisenaan ja tämän yhden pullollisen perusteella viinin tulevaisuus huolettaa, kun jo hienoon ja selvästi kypsyneeseen tuoksuun yhdistyy vielä tässäkin iässä näin raaka maku. Toivottavasti kyse on vain yhä kätkössä olevasta tulevaisuuden potentiaalista, joten ehkäpä palaan asiaan vaikkapa viiden vuoden päästä uudestaan ja toivon parasta. Nyt viini oli kuitenkin ilman muuta jonkinasteinen pettymys ja keskeneräisin maistamistani tämän huippuvuoden samppanjoista. 91
Kommentit
Lähetä kommentti