Siirry pääsisältöön

Deutz William Deutz Rosé 2002



Alun perin tätä viiniä piti hankkia varastoon suorilta useampi pullollinen, mutta jonkinasteisen empimisen tuloksena käsiini päätyi ensiksi vain tämä yksi, maistamista ja johtopäätösten tekoa varten. Testaamisen käytännön suorittaminen pääsi vähän venähtämään, mutta viimein sopiva tilaisuus tuli vauhdista kehiin tempaistuna tärveltyneen Bollyn korvikkeena.

Tuoksu on tässä melko runsas ja hedelmäinen: mangoa, omenaa sekä mansikkaa yhdistettynä kevyen karpaloiseen marjaisuuteen sekä kypsään kirsikkasävyyn. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan tunnu kovin hienostuneelta, vaan tuo lähinnä mieleen kirsikalla maustetun lambicin. Tuoksussa on lisänä aika paljon paahteisuutta ja tummaa sokeria, mutta viinin lämmetessä nämä sävyt alkavat tuntua milteipä palaneeseen vivahtavilta.

Maussa on kirsikkaa, punaherukkaa sekä ripaus vaniljaa, ja jälkimaku on nuoren sitruunaisuuden verhoamana varsin hapokas ja tiukka. Avautuminen lasissa parantaa kuitenkin nautittavuutta tuoden tähän oheen myös hentoa hunajaista makeutta. Tämä viini tarvitsisi aivan selvästi lisää kypsytystä: vaikka tuoksu avautuukin jo hiukan makua enemmän, ei kokonaisuuden tasapaino ole nyt paras mahdollinen. Kyseessä on hyvä, mutta ei ainakaan tässä iässä mitenkään järisyttävän herkullinen viini, jonka mahdollista potentiaalia on ainakin minun hankala arvioida. Veikkaan, että lähellekään loistavan ysikutosen veroista tästä tuskin tulee, ja taidan jättää jatkohankinnat ainakin toistaiseksi tekemättä. 91

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94