Siirry pääsisältöön

Mikä Bollinger!

Uusimmat, tosin jo viime vuodesta markkinoilla olleet Grande Annéet tulivat nopeasti maistetuiksi väentungoksen keskellä Mikä Viini! -tapahtumassa.

Bollinger La Grande Année 2004

Tuoksu on tässä bollingermaiseen tapaan mukavan runsas ja reilulla paahteisuudella höystetty. Mukana on vihreää omenaa, timjamia ja tammikypsytyksen tuomaa hentoa vaniljaisuutta. Maku jatkaa tuoksun viitoittamalla tiellä omenan ja päärynän sävyissä, mutta mukana on hivenen trooppisempaakin tuntua. Kokonaisuus on runsaahkon hedelmäinen, joten vuosikerralle tyypilliset tiukat hapot eivät saa tätä viiniä tuntumaan mitenkään hampaat irvessä juotavalta. Tässä on kuitenkin päivänselvää kypsytyspotentiaalia: vuosikerta 2002 tuntuu tällä hetkellä suuremmalta ja vielä runsaammalta, mutta en pitäisi mitenkään tavattomana, että kyspytyksen myötä nämä olisivat joskus tulevaisuudessa laadullisesti täysin samalla viivalla. 91

Bollinger La Grande Année Rosé 2004

Tämän viinin tuoksu muistuttaa valkoista sisarustaan, mutta tässä lisänä on lempeähköt vadelman ja mansikan sävyt ja paahdetta vastaavasti vähemmän. Maku on jossain määrin veltompi ja vetisempi; hapokkuutta on vähemmän mutta jälkimaku on kuitenkin kirpeämpi. Tämä ei ole läheskään yhtä maistuva viini kuin valkoinen versio, ja lisäksi myös selvästi heikompi kuin La Grande Année Rosé -02 aikanaan tuoreeltaan. En osannut tästä juuri hahmottaa myöskään kellaroinnilla mahdollisesti irrotettavia lisäpisteitä. 89




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...
Lähetä kommentti
Lue lisää