Siirry pääsisältöön

Mikä Bollinger!

Uusimmat, tosin jo viime vuodesta markkinoilla olleet Grande Annéet tulivat nopeasti maistetuiksi väentungoksen keskellä Mikä Viini! -tapahtumassa.

Bollinger La Grande Année 2004

Tuoksu on tässä bollingermaiseen tapaan mukavan runsas ja reilulla paahteisuudella höystetty. Mukana on vihreää omenaa, timjamia ja tammikypsytyksen tuomaa hentoa vaniljaisuutta. Maku jatkaa tuoksun viitoittamalla tiellä omenan ja päärynän sävyissä, mutta mukana on hivenen trooppisempaakin tuntua. Kokonaisuus on runsaahkon hedelmäinen, joten vuosikerralle tyypilliset tiukat hapot eivät saa tätä viiniä tuntumaan mitenkään hampaat irvessä juotavalta. Tässä on kuitenkin päivänselvää kypsytyspotentiaalia: vuosikerta 2002 tuntuu tällä hetkellä suuremmalta ja vielä runsaammalta, mutta en pitäisi mitenkään tavattomana, että kyspytyksen myötä nämä olisivat joskus tulevaisuudessa laadullisesti täysin samalla viivalla. 91

Bollinger La Grande Année Rosé 2004

Tämän viinin tuoksu muistuttaa valkoista sisarustaan, mutta tässä lisänä on lempeähköt vadelman ja mansikan sävyt ja paahdetta vastaavasti vähemmän. Maku on jossain määrin veltompi ja vetisempi; hapokkuutta on vähemmän mutta jälkimaku on kuitenkin kirpeämpi. Tämä ei ole läheskään yhtä maistuva viini kuin valkoinen versio, ja lisäksi myös selvästi heikompi kuin La Grande Année Rosé -02 aikanaan tuoreeltaan. En osannut tästä juuri hahmottaa myöskään kellaroinnilla mahdollisesti irrotettavia lisäpisteitä. 89




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94
Lähetä kommentti
Lue lisää