Siirry pääsisältöön

Chartogne-Taillet Millésimé 2008



Tämän viinin tuoksu on jonkin verran paahteinen, muuten lähinnä sitruunaisten ja omenaisten sävyjen rinnalla. Aromimaailmaa leimaava tietynlainen vihreä kypsymättömyys ei häviä viinin avautuessa lasissa, mutta toisaalta rakenne pysyy hyvin kasassa lämpenemisestä huolimatta. Maussa on raikkaasti sitruunaa, greippiä ja myös ripaus omenaista kypsyyttä cantaloupemelonin trooppisen häivähdyksen kera. Jälkimaku on nuorekkaan tiukka, mutta ei kirpeä vaan suhteellisen miellyttävän sitruunainen. Tässä on varmasti potentiaalia kypsytykseen, mutta ehkä olisin vuosikerta huomioiden odottanut ripauksen enemmän jo tässä vaiheessa - kolmas maistamani viini tältä viljelijältä, eikä vieläkään sellainen, josta olisin aivan varauksettomasti innostunut. 87
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi11. tammikuuta 2015 klo 12.07

    Tervehdys! Mitäs on aiemmin tullut CT:ltä maistettua? Itse olen kovasti ihastunut tuottajaan, parhaimpana toistaiseksi tajunnan räjäyttävä 2007 Les Orizeaux. Olen miettinyt hankkivani tätä 2008:a kypsytykseen, mutta vuosikerran maineen huomioiden en tohtisi hetkeen korkata, sikäli kun niin monet 2002-vuoden laatusamppanjat ovat vielä lapsenkengissään. Hieno blogi sulla muuten, kiva todistaa moista omistautumista yhdelle viinityylille!

    VastaaPoista
  2. Volter12. tammikuuta 2015 klo 22.28

    Tämän nyt maistetun lisäksi Sainte Annen (-08 pohja) ja -07 Les Barresin. -08 Millésimé on näistä ollut selvästi potentiaalisin, eli epäilemättä voi palkita kärsivällisen kellaroijan hyvinkin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...
Lähetä kommentti
Lue lisää