Siirry pääsisältöön

Helppoja kesälomaviinejä kellarista: uutta ja vanhaa

Bonnaire Blanc de Blancs Vintage 2004

Tähän vanhaan tuttuun oli ilmestynyt yllättävänkin runsaasti kypsiä sävyjä sitten viime maistamisen, mutta muuten kokonaisuuden nautittavuus oli mukavasti entisellään. Vielä näitä taitaa yksi jostain viinivaraston syövereistä löytyä. 89

Aalto 2009

Tämän vanhan tutun kohdalla kyseessä oli jo kellarini viimeinen pullo: ilman dekantointia lasiin kaadettu viini ei kovin hyvin vastannut aiempaa mielikuvaa, vaan tuntui pikemmin jotenkin sekavalta ja outoaromiselta. Parin tunnin odottelu pyöristi tästä kuitenkin ihan hyvän vaikkakin yhä aika nuoren tuntuisen kokonaisuuden, joka ei tällä kertaa tai enää syystä tai toisesta innostanut ihan entiseen malliin. 91

J.-M. Gaunoux Meursault Premier Cru Les Perrières 1992



Tässä uudessa tuttavuudessa ei reilusta paristakymmenestä ikävuodesta ja ainakin valkoisten suhteen melko nimettömästä tekijästä huolimatta ole minkäänlaisia oksidoituneita piirteitä. Sen sijaan tämä viini on hienon vuoden ja tarhan mukainen, eli oikein hyvä: tuoksussa on trooppista mangon ja aprikoosien sävyä, sekä raikasta omenaa. Lisänä on vielä popcornin aromia ja kevyt silaus sekä kalkkisuutta että voita. 

Maku on ehkä hivenen tuoksua yksinkertaisempi, mutta silti maukas ja oikein sopivan kypsä: sävyinä on omenaa, sitruunaa ja vihreää ruohoa. Hapokkuus tuntuu yllättävänkin vahvalta ja jälkimaku on miellyttävän mineraalinen - onneksi kellarista löytyy vielä toinenkin tällainen. 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94