Siirry pääsisältöön

Dagueneau Silex 2012 & Remoissenet Clos Vougeot 2009

Didier Dagueneau Silex 2012

Tuoksussa trooppisen hedelmäiset persikan ja mangon sävyt yhdistyvät lempeän virkistävään mineraalisuuteen ja kesäiseen kukkaniityn sävyyn. Viinin avautuessa lasissa mukaan tulee myös ananaksen aromia, ja aiemmat trooppiset sävyt vahvenevat vähitellen.

Maku on mehukas, siinä on hennohkosti trooppista hedelmäisyyttä, jota ensin raikastaa omenainen elementti, ja sitten jälkimaussa mineraalisuus sekä limen kuori vielä lisää. Mainio viini lajissaan, mutta ehkä lähinnä rypäleensä (100 % sauvignon blanc) johdosta kuitenkin keveähkö ja jotenkin yksitarinainen, ainakin verrattuna parhaimpiin ja sädehtivimpiin (burgundin) chardonnay-teoksiin. 92

Remoissenet Père & Fils (Domaine) Clos Vougeot Grand Cru 2009

Dekantoitu nopeasti ja nautittu sen jälkeen n. 2,5 h aikana. Tuoksun muhkean voimakkaissa sävyissä on ennen kaikkea tummaa marjaa: mustikkaa ja hieman boysenmarjaa. Näiden rinnalta erottuu lakritsia, savua, turvemullalla sävyttyvää mineraalisuutta, vanhan suutariliikkeen nahkaista aromia ja jo tässä iässä aavistus kypsyneelle burgundille tyypillistä lehtikarikkeen sävyä.

Maku on yllättävänkin lempeän ja sileän mustikkainen, mukana on myös kevyttä savuisuutta ja tuoksua seurailevaa mineraalia. Kokonaisuutta kyyditsee vuosikerran mukainen, riittävä hapokkuus ja kevyt ripaus tanniinia jälkimaussa. Oikein miellyttävän tasapainoinen, puhdassävyinen ja hiukan kypsyyttä saanut punainen burgundi - tyylikäs Vougeot'ksi! Kyllähän tämä viini varmasti kellarissa kypsyy ja kehittyy edelleen, mutta mahtaneeko absoluuttisesti enää kovin paljon nykyisestä parantua? 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94