Siirry pääsisältöön

2 x Domaine Raveneau 2014: Butteaux & MdT

Domaine Raveneau Chablis Premier Cru Butteaux 2014


Tämä viini maistettiin 2002-samppanjapruuvin digestiivinä dekantoimatta suoraan lasiin kaadettuna. Tuoksu on tuore ja kehittymätön, mutta samalla suorastaan alleviivatun puhdaspiirteinen ja hienostunut. Aromeina erottuu vihreää ruohoa ja omenaa, kalkkikiveä, tuoretta vaaleaa persikkaa sekä aavistus voita viinin vähitellen lasissa avautuessa.

Maku on sileä viinin ja hedelmän tuoreudesta huolimatta: omenaa ja limeä sekä ripaus mangon sävyttämää trooppisuutta. Maukas jälkimaku on alkuperään sopivasti vahvasti kalkkikivinen ja mineraalinen. Vuosikerran tasapainoisuus ja hedelmän sädehtivä kypsyys tuntuu tässä viinissä: tätä erittäin lupaavaa nuorta Butteaux'ta olisi ehdottomasti miellyttävää kätkeä omaankin kellariin. 92

Domaine Raveneau Chablis Premier Cru Montée de Tonnerre 2014


MdT puolestaan juotiin edellistä muutamaa viikkoa myöhemmin ja samalla kiireettömämmin mainion illallisen ohessa dekantterin kautta käytettynä. Tuoksu on miellyttävän tasapainoinen ja klassinen, sävyinään kalkkikiveä, sitruunaa, vihreää omenaa ja sopivan raikasta päärynää kauniilla voin silauksella kruunattuna.

Maku seurailee tuoksua: Terroirin mukaista kaunista mineraalisuutta ja suolaista meriveden tuntua, selväpiirteistä sekä juuri sopivan kypsää hedelmäisyyttä sitruunan ja tuoreen vihreän omenan sävyissä sekä lopussa ripaukset savua ja salmiakkia. Vahva mutta varsin tasapainoinen hapokkuus sävyttyy pitkän jälkimaun myötä terävähkösti limellä. Kertakaikkisen klassinen ja hieno, mutta vielä nuori ja siksi ehkä hieman sulkeutuneen oloinen viini, joka on nautittava jo nyt, mutta jolla on tiedossa aivan epäilemättä vielä upeampi tulevaisuus. Elegantisti keveään Butteaux'hon verrattuna tämänkin vuosikerran MdT on runsaampi ja painokkaampi sekä samalla myös piirun moniulotteisempi viini. 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja