Siirry pääsisältöön

Jouluaaton 2019 samppanjat: mm. Dom Perignon 2008, Dom Ruinart 1988 magnum ja Laurent-Perrier Grand Siècle 1985

Dom Perignon 2008

Tuoksu on mukavan tasapainoinen ja hedelmäisiä piirteitä erottuu nuoresta iästä huolimatta mukavasti: vihreää omenaa, tuoretta mangoa ja suhteellisen kypsän sävyistä sitruunaa. Rinnalla on voita, kermaa ja kokonaisuuden päällä hentona verhona erottuvaa kahvin ja ruutisavun reduktiivista sävyä.

Maussa tuntuu viinin vuosikerran mukainen tukeva, kauniin kypsä hedelmäisyys ja toisaalta nuoren iän mukainen tiukka sitruunaisuus: ananasta, mangoa ja maukasta omenaa. Pitkässä jälkimaussa on greipin ja sitruunankuoren vahva mutta lempeän hapokas ote. Tyylikäs ja potentiaalinen nuori huippusamppanja, joka on toki vielä turhan nuori, mutta jonka nauttiminen ei hedelmän hyvän kypsyyden vuoksi tunnu ollenkaan pahalta jo nyt. 93

Alfred Gratien Cuvée Paradis

Tämä ulkoasun perusteella 2000-luvun pullollinen ei avatessa juuri pihahda, vaan on tuntemattomasta syystä ikäisekseen ihan liian tumma väriltään ja siten melko pahasti oksidoitunut. -

Charles Heidsieck Brut Reserve Mis en Cave 1997

Korkinvaihto alkuvuonna 2000, laitettu kellariin 1997 eli tämän vuosikerrattoman viinin pohjasato on huippuvuodelta 1996. Tuoksu on muhkean hedelmäinen ja hyvin kypsä sävyiltään. Mehevää punaista omenaa ja kypsää sitruunaa, myös hasselpähkinää ja nugaata sekä tummapintaiseksi paahdettua leipää. Mukana on myös hivenen oksidatiivista sävyä.

Maku on kypsän hedelmäinen: mangoa, ananasta ja omenaa, niiden rinnalla mantelia sekä melko vahvaa hunajan sävyä. Jälkimaun hyvää hapokkuutta piristää annos tuoreehkoa sitruunaa, vaikka pieni aavistus alkavaa oksidoitumisen tuntua onkin kokonaisuudessa läsnä. Aika mukava, piirteiltään suoraviivaisen kypsä viini, jonka kehitys lienee ainakin tämän säilytyshistorialtaan tuntemattoman pullollisen perusteella kääntymässä jo lievästi alamäen puolelle. 91

Laurent-Perrier Grand Siècle "La Cuvee"

Korkissa ei mitään tunnistetietoja, mutta pullon ulkoasun ja sisällönkin perusteella suhteellisen iäkäs (60-70-luvun?) versio tästä Laurent-Perrierin 3 vuosikerran multivintage-sekoituksesta. Viinin värisävy on tummahkon kuparinen: korkkia avatessa kuuluu pieni havaittava pihahdus ja kuplia on yhä ripaus jäljellä.

Tuoksussa on kevyesti kermatoffeeta, paahdetta ja mantelin sekä hasselpähkinän aromeja. Niiden rinnalta erottuu myös hieman kypsää hedelmää lähinnä hillomaisen omenan ja mangon sävyissä.

Maussa on melko mukavasti hedelmää: omenaa, mangoa ja kypsää päärynää, niiden rinnalla on appelsiininkuorta, savua sekä pihkan ja pinjansiementen sävyä. Jälkimaussa tuntuu hyvä, kypsän sitruunan sävyttämä hapokkuus, joka ryhdistää kivasti viinin jättämää miellyttävää hunajaista jälkimakua. Maukas ja ikäisekseen kelpo vedossa oleva viini. 93

Ruinart Dom Ruinart Blanc de Blancs 1988 magnum

Viinin väri on vaalean kultaisen keltainen ja siinä on hienot kuplat, kuten olettaa sopii. Tuoksu on nuorekas ja ihan vasta-avattuna jopa hieman varautuneen oloinen. Aromeina erottuu herkkutattia, popcornia, kevyesti ruskistettua voita ja hiljalleen selvemmin myös tyylikkäitä hedelmäsävyjä: tuoreehkoa ananasta, passionhedelmää ja hunajamelonia. 

Maussa on maitokahvia ja briossimaisia sävyjä yhdistettynä herkulliseen hedelmäisyyteen keltaisen omenan, persikoiden ja passionin sävyissä. Jälkimaussa tuntuu vuosikerran mukainen tiukka, sitruunan ja sitruunankuoren hallitsema hapokkuus. Tyylikäs ja tasapainoinen huippuvuoden viini, joka kehittyy hitaasti lasissa ja tästä pullollisesta ja pullokoosta tuntuu yhä melkeinpä turhan nuorelta. 95

Laurent-Perrier Grand Siècle 1985

Viinissä on kelpo kuplat ja kultaisehkon keltainen väri. Tuoksussa on vahvasti täydellisen kypsää hedelmää ja upeaa monikerroksista tyyliä: häivähdys banaania, mehukasta ananasta, hienostunutta mangon ja cantaloupemelonin sävyä, maitosuklaata ja sipaus hunajaa.

Maku on mehevän hedelmäinen mutta samalla tyylikkään tasapainoinen: kauniita omenasävyjä, mangoa, hunajaa ja toffeeta sekä säestyksenä keveää paahtovanukkaan sävyä. Pitkää, raikkaan hedelmäistä jälkimakua kannattelee juuri sopivan vahva, keveän sitruunainen hapokkuus. Upea viini, juuri sellainen kun edelliseltä kerralta kuutisen vuotta sitten muistan. Laadullisesti -88 Dom Ruinartin kanssa samaa kaliiberia oleva samppanja: DR on kokonaisuutena kenties aavistuksen moniulotteisempi, siinä missä tämän GS:n vahvan hedelmäisyyden samettista pyöreyttä on puhtaan nautittavuuden suhteen erittäin vaikea ylittää. 96

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja