Klassikko-Krugit parivertailussa: Krug Vintage & Collection 1988 & 1990 + muutama punaisempi

Tämä tasting pidettiin kesäkuussa 2019.

Henriot Millésimé 1990 Jeroboam

Isosta pullosta isona kaatona tarjoillun viinin väri on keskitumman keltainen, ja kuplia on ihan kohtuullisesti. Viinin tuoksussa on heti alusta lähtien epämiellyttävä vivahde, joka ei häviä odottelemallakaan, mutta joka on toisaalta sen verran hento, että muitakin aromeja pystyy kyllä arvioimaan. Ne ovat selvästi kypsiä hasselpähkinän, herkkusienen ja hieman oksidoituneen oloisen tumman paahteisuuden, mutta myös kivemmin kermatoffeen, muhkean punaisen omenan ja kypsän sitruunan sävyissä.

Maku on tuoksua niukempi ja kypsää hedelmää on harmillisen vähäisesti: askeettista granny smith -omenaa ja limeä, sekä näiden rinnalla ripaus fariinisokerin sävyä. Yllättävän kirpeässä jälkimaussa on runsain mitoin hapokkuutta vihreän omenan kuoren sävyttämänä. Vaikka juuri tätä vsk:ta Henriot'n perusvintagea en ollut aiemmin maistanut, ihan tällainen viinin ei varmaankaan isosta hyvin säilytetystä pullosta pitäisi olla. Taisin olla siinä vähemmistössä, jonka mielestä tässä oli lievä, sävyt ja hedelmän tappava (piilo)korkkivika, mutta enemmistönkin mielestä viini tai pullollinen ei syystä tai toisesta ollut 100 % kunnossa. -

---

Krug Vintage 1990

Tuoksu on illan ensimmäisessä Krugissa hyvin kypsä sävyiltään: punaista omenaa, kermatoffeeta, melko voimakasta kahvin sävyttämää paahteisuutta sekä siirappisen saaristolaisleivän aromia. Heti aluksi mukana tuntuu olevan hieman myös hedelmäistä raikkautta, mutta se hiipuu harmillisen nopeasti ja kokonaisuus alkaa taittua yhä selvemmin oksidoituneen tuntuisiin sävyihin.

Maku on pitkälti tuoksun mukainen, siitä erottuu punaista omenaa, mangoa sekä paahtovanukkaan sävyä. Jälkimaku on sitruunaisen hapokas, mutta hedelmäisyys on jo osin kuivunut ja taittunut oksidoitumisen puolelle - aika lasissa voimistaa näitä piirteitä edelleen. Harteikas samppanja, joka ei tämänkertaisesta pullosta kuitenkaan syystä tai toisesta ollut parhaissa voimissaan. Pisteet terävimmän ensituntuman perusteella. 92

Krug Vintage Collection 1990

ID 215026 - korkki vaihdettu keväällä 2015. Tuoksu on peruspiirteiltään hyvin samanoloinen kuin perus-vintage viereisessä lasissa, mutta kuitenkin selvästi tuoreempi, raikkaampi ja hedelmäisempi: kirkasta omenan sävyä, sitruunaa, suhteellisen tuoreen tuntuisia ananaksen ja mangon aromeita, sekä kokonaisuutta mukavasti pyöristävää kermaisuutta.

Maussa on hienosti tyylikästä trooppista hedelmää lähinnä ananaksen ja persikan sävyissä, yhdistettynä punaisen omenan piirteisiin ja tiiviin jälkimaun rinnalla kulkevaan vahvaan sitruunaisuuteen. Aivan moitteettomassa kunnossa oleva viini kuten olettaa sopii: nautittava ja tasokkaasti viimeistelty samppanja, mutta ilman sitä maagista ekstraa, mitä kummassakin kasikasissa on. 95

Krug Vintage Collection 1988

ID 417035 - korkki vaihdettu syksyllä 2017. Tämän viinin tuoksu nousee selvästi uudelle tasolle edellisiin kolmeen samppanjaan verrattuna erityisesti tyylikkyytensä, mutta myös tiiviin konsentraationsa suhteen. Aromien kirjosta löytyy nuorekasta ananasta, nektariinia, keltaposkista omenaa, erottuvaa passionhedelmän sävyä ja kiehtovaa sitruunaruohoa. Kylmä kerma ja voi viimeistelevät kauniin kokonaisuuden. Tämän Collectionin tuoksussa on myös sipaus sellaista jännittävää mausteisuutta, mitä perus-vintagessa/degorgementissa ei ole.

Maussa näkyy suhteellisen lyhyt korkinvaihdosta kulunut aika, sillä se tuntuu jonkin verran tuoksua ja viinin ikää tuoreemmalta: sitä hallitsevat kuulaat vihreän ja punaista omenan sekä limen sävyt. Jälkimaun jylhä hapokkuus väreilee tasapainoista, miltei nyrkiniskumaista voimaa kypsän greipin ja mehukkaan limen sävyissä. Odotuksen mukaisesti supertyylikäs ja kirkkaan hedelmäinen, iättömyyttä huokuva samppanja, jota lisäkellarointi kehittänee hiljalleen kohti 100:aa pistettä. 97

Krug Vintage 1988

Tuoksu on hyvin samankaltainen ja -sävyinen kuin Collectionissa, kenties hivenen pyöreämpi ja kehittyneempi, mutta ehkä toisaalta ei aivan niin moniuloitteinen: kauniin kypsää ananasta ja mangoa, punaista omenaa ja kokonaisuutta raikastavaa sitruunan sekä sitruunaruohon aromia.

Maku on aivan sellainen, kuin tässä samppanjassa on ennenkin ollut: kypsää punaista ja vihreää omenaa, maukasta ananasta ja vaaleiden persikoiden sävyä, kunnes kypsän sitruunan hallitsema jykevä hapokkuus täyttää suun ja kantaa jälkimaun todella pitkälle. Pruuvitilanteessa ihan odotuksen mukainen esitys, tämä on ehdottomasti yksi kaikkien aikojen omista samppanjasuosikeistani. Todella vaikea valita, kumpi oli tällä kertaa parempi, Collection vai tämä normaaliaikataulussa korkkinsa vaihdattanut versio: ehkä tämä jälkimmäinen on piirun nautittavampi nyt, siinä missä Collectionin nuorekkuus saattaisi vihjata vielä ripauksesta pidempää ikää ja kellarointipotentiaalia? Odotan joka tapauksessa suurella lämmöllä taas seuraavaa kohtaamista ihan kumman kanssa tahansa. 97

---

Château Palmer 1988

Tuoksu ei ole kovin kompleksinen, mutta oikein miellyttävä ja aika kypsän pyöreä: ripaukset seetriä ja tupakkaa terästävät luumun, hennohkon mansikkaisuuden ja maltillisen mustaherukan aromeja. Maussa on mukava tasapaino ja lempeä suutuntuma, vaikka hedelmäisyys onkin suhteellisen keveää ja mutkattomasti lähinnä luumun sävyttämää. Jälkimaussa on melko selvää hapokkuutta ja hieman ei kovin kypsiä tanniineja. Ei suuri tai erityisen kompleksinen viini, mutta tyylikäs, pyöreän miellyttävä ja hyvin valmis juotavaksi nyt. Näistä tämän tastingin neljästä vuosikerran 1988 Bordeaux'sta ainoa, jota joisin mielelläni toistekin. 92

Château Larmande 1988

Tuoksu on aika askeettinen ja niukasti hedelmäinen: melko vahvasti tupakkaa nahkaisen aromin rinnalla, ripaus lyijykynää sekä hivenen mansikan ja viikunan sävyjä. Maussa on lämmintä luumua, lantaa ja hieman kypsää punaherukkaa, mutta kokonaisuudessaan konsentraatio on hyvin keveä ja rakenne lähes olematon. Vaatimattomasta jälkimausta erottuu hieman hapokkuutta ja epäkypsiä tanniineja. 87

Château Latour de Pomerol 1988

Tuoksu on aika vetinen ja mitäänsanomaton: ripaukset anista, lakritsia ja salmiakkia, mutta luumuhillon sävyttämää hedelmää on vain hieman. Maussa luumun ja mansikan kyydittämän hedelmäisyyden erottaa hiukan tuoksua paremmin, mutta pian kireät, kypsymättömät tanniinit täyttävät suun ja yhdistyvät tikkumaisen hapokkaaseen jälkimakuun. 87

Château Gruaud Larose 1988

Tuoksu ei ole tässäkään kovin konsentroituneen tuntuinen, mutta sävyt ovat ihan siistejä: luumua, punaista herukkaa, lyijykynän teroituspurua ja hieman nahkaa. Maussa on voimaa, mutta ei ihan kunnollista kypsyyttä: raa'ahkoa luumua, kireää kirsikkaa ja vihreähköä mustaherukkaa. Jälkimaku on kyllä muhkea, mutta sen tanniinit eivät ole kunnolla kypsiä. Ei mikään superviini tämäkään, mutta kuitenkin selvästi parempi kuin kaksi edellistä. 89

---

Graham's Single Harvest Tawny Port 1963

Grahamin port-kolmikon ensimmäisen viinin tuoksu on muhkea ja voimakas, sekä samanaikaisesti kauniisti kypsä. Aromien kirjossa on ainakin fariinisokeria, ruskeaa kinuskia ja sikermä kuivattuja hedelmiä - ainakin taatelia, viikunaa ja karpaloa.

Maku on runsas ja miellyttävän pyöreän hedelmäinen. Sävyinä erottuu luumukiisseliä, maukkaita viikunoita sekä mustaherukkamarmeladia. Jälkimaku on toisaalta sopivan raikastavasti hapokas, toisaalta mukavasti ruskean kinuskin pyöristämä. Tämä on kaikin puolin maukas ja lempeän tasapainoinen kokonaisuus, pisteet ovat ennemmin hiukan niukat kuin liian anteliaat. 94

Graham's Single Harvest Tawny Port 1972

Tuoksu on edellisessä lasissa olevaa -63:sta vienompi ja marjaisempi, mutta samalla tästä erottuu myös selvää alkoholisuuden tuntua. Ruskean sokerin sävy tuntuu korostuneelta, sen rinnalla on karpaloa ja punaisia herukoita, sekä appelsiininkuoren aromaattista vivahdetta.

Maku on hyvin kypsän tuntuinen ruskean sokerin ja viikunoiden sävyttämänä: hedelmän konsentraatio ja sävyjen syvyys ovat tässä havaittavasti vähäisempiä kuin kahdessa rinnakkaisessa viinissä, ja kokonaisuus tuntuu jossain määrin yksinkertaisemmalta. Jälkimaku on kuitenkin oikein miellyttävä, ja siinä on mukavaa neilikan sävyttämää mausteisuutta. Ihan kiva ja kypsä viini joka tapauksessa. 92

Graham's Single Harvest Tawny Port 1994

Tuoksu on tässä selvästi kolmikon tuorein, tyylikkäin ja tummin, siitä erottuu vielä varsin tiivissävyistä hedelmää: mustaherukoita sekä tuoreina että liköörimäisempinä, verigreippiä, omenaa, kanelia ja hieman tumman luumunkin aromia.

Myös maku on tiivis ja tuore, muhkean konsentroitunut mutta silti varsin tyylikäs: tuoreita tummia luumuja, mustaherukkaa ja boysenmarjaa. Jälkimaku on pitkä ja hedelmäinen, hapokkaat kirsikan sävyt maustavat sitä hienolla tavalla. Hieman turhan nuori viini vielä, varsinkin suorassa vertailussa kahteen edelliseen, mutta toisaalta tässä on selvästi hienoa potentiaalia tulevaisuuteen. 93