Juhannus korkattiin aurinkoisessa säässä käyntiin lähes perinteeksi tulleella tavalla rosésamppanjan säestyksellä. Viinin tuoksussa on aprikoosia, sokeroituja manteleita, banaania ja jo hiukan kypsyneen samppanjan sävyjä sekä kevyttä paahteisuutta. Maussa on kepeää vadelmaisuutta ja karhunvatukkaa, hapokkuutta on aika maltillisesti, mutta nuoruuden kirpeyttäkin on toisaalta vain hyvin kevyesti. Tasapaino on siksi jo tässä iässä hyvä, eikä erityistä syytä kovin pitkään lisäkellarointiin tämän viini kohdalla varmasti ole. Viis mahdollisesta pienestä tulevaisuuden lisäpotentiaalista, sillä tämä on oikein nautittavaa nyt muutenkin kuin hyvän viilennyksen ansiosta. Kellaria ehtii täyttää Deutzin roséilla myöhemminkin, vaikkapa punaisten vuoden 2002 Cuvée William Deutzien ilmaantuessa toivottavasti pikapuoliin saataville. 89
Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella. 88
Kommentit
Lähetä kommentti