Siirry pääsisältöön

Maistiaisia vuodelta 1979: Trio Charles Heidsieckiä



Charles Heidsieck Champagne Charlie 1979

Viinin väri on oranssinkeltainen, ja siinä on vielä hiukan kuplia. Tuoksu vaikuttaa olevan selkeästi "viimeisillään" jo hienoisen oksidoitumisen tunnun säestämänä: hyvin kypsää hedelmää, ananasta, paahteista sokeria ja hunajaa. Kun viini lämpenee, karamellin ja hunajan sävyt voimistuvat entisestään niin tuoksussa kuin maussakin. Maun muina elementteinä ovat kypsä punainen omena, hasselpähkinänougat ja ripaus suklaata. Hapokkuus on yhä tarvittavan pirteää antaen viinille vielä hyvin virtaa, vaikka jälkimaku onkin aavistuksen kireä hedelmäisyyden alkavasta kuivumisesta ja hapettumisesta kielien.

Tämä viini tuntui aluksi väsyneemmältä kuin minkälaiseksi kokonaisuus lopulta muodostui. Vaikka parempia ja pirteämpiä pulloja tätä kyseistä viiniä onkin kuulemma olemassa, oli viini tällaisenakin minusta yhä oikein mukavasti nautittava. 92

Charles Heidsieck Oenotheque 1979

Tämän viinin korkinvaihdon ajankohdaksi on takaetikettiin merkitty 9/1999, joten kyseinen viini lienee osa talon vuosituhannen vaihtumista varten valmisteltua viinisarjaa. Viini tuntuu jo avatessa Charlieta pirteämmältä, ja tuoksu avautuukin alkukankeuksitta mukavan monipuolisena: ananasta, omenaa, kypsää mangoa, hennosti kermaa ja vielä merellistä simpukankuorten aromia. Lämmetessä tässä tuntuu voimakas Charles Heidsieckille tyypillinen paahteisuus, jota vielä ripaus toffeeta kivasti säestää.

Maku on oikein elegantti, siinä on hieno hapokkuus ja hyvä tasapaino: punaista omenaa, banaania, kermaista cashewpähkinää, ananasta sekä myös sitruunaruohon pirteästi kirpeää sävyä. Melko pitkä jälkimaku viimeistelee miellyttävän ja nyt varsin kypsän tuntuisen kokonaisuuden, jolle melkein annan vielä yhden (nautittavuus)pisteen enemmän. 93

Charles Heidsieck Blanc de Blancs 1979

Tämä viini on väriltään selvästi kolmikon vaalein ja kupliltaankin se on kaikista parhaimmassa terässä. Tuoksussa on mandariinia, kypsähköä sitruunaa, voilla viimeisteltyä kaurakeksiä, piikiveä sekä kahvin ja kerman sävyttämää paahteisuutta. Maussa on kahvia, hiukan hunajaa sekä raikkaan kypsää vihreää omenaa. Tässä nuorekkaassa viinissä yhdistyvät kauniilla tavalla vuosikerralle tyypillinen hienostuneisuus sekä bdb-samppanjalle ominainen tyylikkyys. Varsinkin jälkimaussa on minusta yhä hiukan kypsytystä kaipaavaa sitruunan ja limen kirpeää tuntua - tämä viini on kolmesta Heidsieckistä elinkaareltaan minusta ainoana vielä sillä puolella, josta on yhä mahdollista kivuta jopa hivenen suurempiin korkeuksiin. 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94