Siirry pääsisältöön

Jacquesson D.T. 1996, Alfred Gratien 1996 ja Krug 2003


Jacquesson Dégorgement Tardif 1996

Tämän myöhään korkitetun samppanjan sulkija on vaihdettu 10/7/2012. Tuoksu on sävyiltään mukavan monipuolinen: punaista omenaa, ananasta, ruskeaa sokeria, mansikkaa, karambolaa ja saaristolaisleipää.

Maku on tuhdisti mineraalinen ja kevyen sitruunainen; omenaa ja ananastakin rinnalta löytyy. Hapokkuus on sopivan vahvaa, jälkimaku on pitkä ja mehukkaan sitruunainen. Illan kestäessä sävyjen kirjoon tulee vielä hunajaa ja savua: tämä viini kestää moitteettomasti lasissa ja avattuna, mutta tuntuu silti erittäin valmiilta ja kypsältä kokonaisuudelta. Viereisistä laseista sokkona maisteltuna tämän ikäarvio liikkui reilusti kahdeksankymmentäluvun puolella, ja sinne olisin varmaan itsekin tietämättömänä päätynyt: talon tyyli yhdistettynä normaaliaikataulua myöhäisempään korkinvaihtoon lienevät tässä keskeiset hämäännystä aiheuttavat asiat. Nautittavan maukas viini joka tapauksessa. 94


Alfred Gratien Brut Millésime 1996

Tuoksu on tässä aluksi melko varautunut, mutta keskittyneesti tutustumalla siitä löytyy kuitenkin miellyttäviä sävyjä: vihreää omenaa, päärynää, hennosti banaania, hiukan paahdetta ja viinin lämmetessä voimistuvaa vaniljan aromia. Maku on varsin paahteinen, kuivattujen aprikoosien ja sitruunan sävyissä, ja jälkimakukin on vahvasti sitruunainen.

Varsinkin aluksi viini on jollain tavalla anonyymin tuntuinen, mutta avautuu ja pyöristyy illan mittaan selvästi, eli kasvaa paljon ensituntumaa miellyttävämmäksi ja nautittavammaksi. Tasapaino on tässä joka tapauksessa moitteeton, joten tyylipuhdas viini paranee varmasti ikääntyessään. Tämä tuli lasiin sokkona, ja identiteetti oli erityisesti tekijän suhteen täysin hakusessa: ensimmäinen ikäarvaus jäi sekin kuusi vuotta lyhyeksi kun vierellä ollut saman vuoden Jacquesson oli tätä niin selvästi kypsemmän tuntuinen. 92

Krug 2003

Illan kolmas viini ja toinen sokko itselleni. Viinin tuoksussa on jo jonkin verran kypsyyttä:  lämmintä paahteisuutta, hasselpähkinää, voita ja merellisyyttä simpukankuorien muodossa. Viinin lämmetessä erottuu vielä kahviakin, mutta toisaalta myös nuorekasta herukanlehtien sävyä.

Maussa on miellyttävästi kahvia ja suklaata, hedelmä on lähinnä omenoilta maistuvaa. Jälkimaku on tuhdihko ja kirpeän sitruunainen, minusta aivan nuoresta Krugista kielivään tyyliin. Viini tuntuu lämpimän vuoden tuotokselta, ja koska uusimmat (ja lämpimät) Krug-vuosikerrat, 2000 ja 2003 ovat toistaiseksi kummatkin maistamatta, veikkaan väärin vanhempaa eli kolmea nollaa. Oikein on kuitenkin nolla kolme - viini tuntuu todella tyylikkäältä ollakseen juuri tätä nuorempaa vuosikertaa.

Mm. pari kertaa aiemmin maistamani Selossen -03 on ehkä vähän runsaampi, mutta tämä Krug taas tuntuu selvästi fokusoidummalta. Olisin melkein antanut pisteen enemmän, mutta jostain syystä kokonaisuuden hohto illan kuluessa aavistuksen himmenee - tämä viini tuntui, täysin toisin kuin viereisen lasin Gratien, olevan melkeinpä parhaimmillaan vasta-avattuna. Näitä olisi tietenkin kiva piilottaa muutama kellariin ja seurata tulevina vuosina. 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Leppoisia mökkiviinejä, mm. Bollinger La Grande Année 2002

Veuve Fourny & Fils Blanc de Blancs Brut Premier Cru magnum Viinin dosage 6 g/l. Tuoksussa on omenankuorta, sitruunaa ja letkeää paahteisuutta. Maussa tuntuu kohtuullisesti hedelmää omenan, omenankodan ja kirpeän sitruunaisuuden sävyissä. Jälkimaku sävyttyy sitruunankuorella ja greipillä sekä viinin kuivakan kirpeähköllä hapokkuudella. Asiallinen ja aika raikas mökkiaperitiivi. 85 Veuve Fourny & Fils Blanc de Blancs Brut Nature Premier Cru magnum Dosage luokituksen mukaisesti 0 g/l. Miellyttävän tyylikäs ja hedelmäinen tuoksu: keltaista ja vihreää omenaa, hieman tuoretta ananasta ja kivaa lempeähköä sitruunaa sekä siinä rinnalla häivähdys vaniljapullan aromia. Maku tuntuu mukavan hedelmäiseltä ja sokerilisäyksettömyys huomioiden yllättävänkin pyöreältä, sävyttyen vahvahkoilla keltaisen ja vihreän omenan sävyillä. Jälkimaku on tasapainoisen hapokas miellyttävissä limen ja sitruunan sävyissä. Lempeän tyylikäs, hedelmältään oivallinen vuosikerraton brut nature. 88