Leroy Gevrey-Chambertin Les Corbeaux 1985
Dekantoitu nopeasti 20 minuuttia ennen maistamista, kuten erän kaksi muutakin burgundia. Viini on Leroyn maisonin, ja ilman Gevrey-Chambertin premier cru -merkintää, vaikka ko. status Les Corbeaux -tarhalla onkin. Viinin tuoksu on heti hyvässä tasapainossa ja vaikutelma on lämpimän hedelmäinen: viikunaa ja mulperimarjoja, mutta myös salmiakkia ja lakritsia sekä sipaus voita viinin lasissa avautuessa.
Maku on särmikkään yrttinen, ja mentolin tuntu vielä korostaa vaikutelmaa. Jälkimaku on tiukahko ja hapokas, ja jatkaa mustaherukan sävyssä suussa pitkään. Tyylikäs ja viimeistellyn oloinen, maukas viini, vaikka maussa tietynlainen terävyys hieman korostuukin. Piirre kielinee siitä, että hyvästä vuodesta ja tekijästä huolimatta rypälemateriaali ei ole raskaan sarjan grand cru:ta. Vaikka voisihan tämä kai lisävuosilla jopa vielä vähän pyöristyäkin? 94
Charles Vienot Richebourg 1976
Richebourgin tuoksu on Corbeaux'ta maanläheisempi, mutta näiden aromien rinnalla tumma marjaisuus on kuitenkin oikein miellyttävää: mustikkaa, tummia luumuja ja mineraalisuutta, sekä viinin avautuessa lisänä myös häivähdys tervaa. Maku on muheva, pehmeän mustikkainen ja hapokkuus on hyvin maltillista. Viini tuntuu täysin kypsältä, ja juuri kypsyys tekee kokonaisuuden tasapainosta oikein hyvän. Miellyttävä tuttavuus suurelta tarhalta, mutta samalla ei kovinkaan maineikkaalta vuodelta tai pullottajalta. 93
Faiveley Clos de Vougeot Grand Cru 1988
Tuoksusta erottuu miellyttäviä marjaisia elementtejä, mutta harmillisesti myös selvä korkkivika. -
---
Flight 4 – hienostuneet punaiset
---
Flight 4 – hienostuneet punaiset
Chateau Haut Brion 1978
Viini oli dekantterissa n. 2 h ennen maistamista: väri on lasin reunalla jo vaalentunut, kevyesti tiilenpunaiseen taittuva. Tuoksu on tasapainoinen ja hienostunut, sen klassisina bordeaux-sävyinä erottuu tupakkaa, nahkaa, seetripuuta ja lämpimien tiilien aromia. Maku on pyöreä ja samettisen hedelmäinen, jälkimaku on pitkä ja tasainen tuoksua seuraileviin sävyihin taittuen – tämä erittäin nautittava viini suorastaan huokuu first growth -tasoista laadukkuutta ja moitteetonta tasapainoa. Varmasti keskitasoisen vuosikerran ominaisuuksista johtuen viini kuitenkin hiljalleen kireytyy ja hiipuu lasissa, ollen siis selvästi parhaimmillaan vastakaadettuna ja suhteellisen pian sen jälkeen. Siitä huolimatta yksi pruuvin ehdottomista kohokohdista. 96
Chateau Cheval Blanc 1984
Legendaarisen ykköslinnan viini pahamaineiselta vuodelta odotteli dekantoituna noin tunnin ennen ensimmäistä maistamista. Tuoksu on Haut Brionia selvästi varautuneempi, kevyesti luumuinen; salmiakkia on rinnalla vähän ja yrttejäkin hiukan. Maussa on aavistuksen ylikypsäksi taittuvaa luumua ja tallin häivähdys, jälkimaku on tässä seurassa lyhyehkö. Viini tuntuu tasapainostaan ja tyylikkyydestään huolimatta suussa ohuehkolta varsinkin rinnalla oleviin viineihin verrattuna. Kokonaisuutena tämä on silti positiivinen yllätys vuosikerralla voimakkaasti diskontattuihin odotuksiin nähden ja kestää myös lasissa oikein mainiosti – ainakin tässä kasinelosessa pihissee henki hyvin säilytettynä vielä 40-vuotispäivänäkin. 91
Gaja Barbaresco Costa Russi 1982
Pari tuntia dekantterissa ennen maistamista. Chevalia detaljikkaammasta tuoksusta erottuu mustaherukkaa ja luumuja, sekä niiden rinnalta tilliä ja tervaa. Maku on ensisijassa pyöreän luumuinen, mutta sen ohessa on myös häivähdys vadelmaa, kirsikkaa sekä tietynlaista kukkeutta. Jälkimaku on pitkä ja pyöreähkö, multainenkin, mutta tanniinit yhdistettyinä napakkaan hapokkuuteen kiristävät sen loppupuolella kuitenkin kevyesti suuta. Luulen että hedelmä voi olla tulevina vuosina jo vähitellen kuivumaan päin, eli uskoisin tämän olevan nyt suunnilleen parhaassa nautintaikkunassaan. Kokonaisuutena oikein miellyttävä ja vähintäänkin paikkansa ansainnut kiila illan tasokkaiden Bordeaux-viinien rintamaan. 94
---
Flight 5 – tuhdit punaiset
Opus One 1987
Tämä tummanpunainen viini oli dekantterissa 2 tuntia ennen maistamista. Tuoksussa on voimakkaasti mustaherukkaa, sen rinnalla nahkaa, hieman sikarilaatikkoa, tummia kypsiä luumuja ja viikunaakin. Maku on luumuinen, sen rinnalla on eukalyptusta, mentolia ja paprikaa; jälkimaussa häivähtelee vielä parafiinin sävy. Kokonaisuus on monipuolinen, sävykäs ja kaikin puolin kypsän tuntuinen. Tämän pullollisen korkki ja kaulafolio eivät syystä tai toisesta olleet alkuperäiset, mutta sisältö todennäköisesti silti oli: viini oli kaikin puolin hyvä ja oletetun mukainen, sekä vastasi myös yhden maistajan lähimenneisyydessä hankkimaa muistikuvaa tästä täsmälleen samasta aiheesta. 95
Chateau Leoville Las Cases 1986
Tummanpuhuva viini lepäsi dekantterissa kolmisen tuntia ennen maistamista. Tuoksu on erityisesti aluksi varautunut, vaikka sinänsä tasapainoisen tuntuinen: kuoren alta erottuu tyylikästä luumua, tallinnurkkaa ja tupakkaa. Maku on täyteläisen mustaherukkainen, luumuinen ja todella runsas. Jälkimaku on suuntäyttävä, tumman hedelmäinen ja pitkä, sen lopussa vielä kypsymättömät tanniinit kuivattavat suuta.
Viinin rakenne on jykevä ja konsentroitunut, suorastaan paksu, mutta nyanssien erottuminen ja voimistuminen sekä tiukkojen, vuosikerralle ominaisten tanniinien pehmeneminen tarvitsisi vielä lisäaikaa kellarissa - ainakaan tämän viinin kohdalla en usko, että hedelmä olisi lähimpinä vuosina tai -kymmeninä kuivahtamassa mihinkään. Pari tuntia lasissa olleesta tilkasta erottuikin jo mukavasti uutta lyijykynän ja musteen aromien myötä. 94
Kommentit
Lähetä kommentti