Siirry pääsisältöön

Red Burgundy & Pinot Noir: mustat hevoset

ensimmäinen flight punaviiniä, "oletuksen" mukaisesti kaikki peräisin Burgundista...












Bollinger La Côte aux Enfants Coteaux Champenois 2002


Tämän viinin värisävy on kolmikon selvästi ruskehtavin kypsyneisyydestä kielien. Tuoksu vahvistaa olettamuksen oikeaksi: kypsää luumua, lämmintä paahteisuutta ja myös hiukan VA-tyyppisiä aromeja. Maussa on hieman savua ja vähän tummia marjoja, mutta yleisvaikutelma on väsähtänyt: hapokkuutta on ja niin on tanniiniakin, mutta hedelmä on auttamatta hävinnyt johonkin.

Ei kovin ihmeellinen tai hyvä viini, identiteetistä en osannut sanoa mitään muuta, kuin ettei tämä ainakaan tyypilliseltä punaiselta burgundilta vaikuttanut. Alkuperän selvittyä selvisi sekin, että kyseessä oli ensimmäinen koskaan maistamani punainen Coteaux Champenois Champagnesta - jos tämä oli edustava yksilö, niin ihan hyvällä syyllä ovat sivuutetuiksi tulleet.  87

Rudolf Fürst Centgrafenberg Frühburgunder "R" 2005

Aivan toista maata kuin edellinen viini: tuoksussa on kivaa maaperän aromia ja sammalikkoa yhdistettynä lakritsin ja salmiakin sävyihin sekä kypsään kirsikkaan ja lopulta tupakankin häivähdykseen. Maku tuntuu jo jossain määrin kypsyneeltä, elementteinä on mansikkaa, kirsikkaa sekä pyöreää punaista hedelmäisyyttä. Jälkimaku on aika pitkä ja hapokas mineraalisuuden sävyttämänä - tämän miellyttävän viinin osaset ovat varsin hyvässä tasapainossa.

Minulle tämä meni hyvin läpi laadukkaana Ranskan-burgundina, vaikka tässä ei huippuburgundin mehukasta rakennetta ja tiivistä samettisuutta aivan olekaan. Veikkasin tästä Comte Armandin -99 Epeneaux'ta, mutta tämän oikean identiteetin mukaisen nimenkin laitan tulevaisuuden varalle tarkasti mieleen. 93

Bernhard Huber Schlossberg Spätburgunder "R" 2011

Pelkästään havaittavasti tummin väri antaa olettaa viinin oleva kolmikon nuorin, varsinkin kun muutkin havainnot tukevat tätä olettamusta. Tuoksu on selvästi trion tiukin ja sulkeutunein: nahkaa, mineraalia ja maaperän sävyä, tässäkin lisänä ripaus tupakan vivahdetta. Maussa on tuhdisti tummaa kypsymätöntä marjaisuutta, tanniinit kiristävät suuta ja hapokkuuttakin löytyy reipas annos.

Viini on aromeiltaan selvästi vielä turhan nuori, mutta kokonaisuuden tasapaino tuntuu silti yllättävänkin hyvältä. Tätä viiniä kelpaisi epäilemättä kypsyttää lisää hyvässä kellarissa. Tämänkin olisin hyvin uskonut "aidoksi" nuoreksi burgundiksi joltakin hapokkaalta vuodelta - jokin kuitenkin pani empimään hiukan edellistä viiniä enemmän, joten arvauspyssy jäi tämän osalta onneksi kokonaan laukaisematta. 91


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94