Siirry pääsisältöön

Kesäinen viini-istunto: mm. Dom Perignon 1988, Michel Gaunoux Grands Epenots 1988 ja Cheval Blanc 1971

Taittinger Comtes de Champagne 1998

Raikkaan hedelmäisestä tuoksusta erottuu lempeää sitruunaa, keltaposkista omenaa, kypsää vihreää karviaista, briossia ja miellyttävää voin aromia, terästettynä ripauksella mineraalia. Makukin tuntuu näin parikymmenvuotiaana varsin miellyttäväksi kypsyneeltä: sitruuna ja lime ryydittävät maukkaita omenan ja ananaksen sekä myöhemmin hunajameloninkin sävyjä. Jälkimaun hapokkuus tuntuu sopivan vahvalta, lime sävyttää sitä mukavasti. Maukas, kypsähkön tuntuinen viini, joka toki kestää kellarointia varmasti vielä pitkään ja saattaa sen myötä parhaimmillaan pyöristyä ripauksen lisää. 94

Moët & Chandon Cuvée Dom Perignon 1988

Viinissä on edelleen asialliset kuplat ja sen värisävy on selvästi kullankeltaisempi kuin Comtesissa. Tuoksussa on kermatoffeeta, tilkka kahvia, kypsää punaista omenaa ja sitruunaa, crème brûléeta ja hienovireistä paahteisuutta. Maku on muhkean hedelmäinen: omenaa, kypsää sitruunaa, vaaleaa persikkaa ja cantaloupemelonia, sekä tässäkin ripaus paahdetun ruskean sokerin sävyä. Jäntevä hapokkuus on sitruunan vahvasti sävyttämää ihan klassisen vuosikerran mukaisesti. Mainio kypsä samppanja juuri nyt, jota en tämän pullollisen perusteella sittenkään kellaroisi enää mahdottoman pitkään: viimeisen lasillisen perusteella vielä mukana oleva tietynlainen raikkaus alkaa ehkä olla jo vähitellen häviämässä ja taittumassa selvästi raskaampiin sävyihin. 95

Domaine Bouchard Père & Fils Corton-Charlemagne Grand Cru 2002

Dekantterissa 45 min ennen maistamista. Tuoksu on voimakas: vihreää omenaa, piparminttua, ripaus tuoretta hunajamelonia, voita, voimakkaasti mineraalia ja vähän piikiven sävyttämää savuisuutta. Tiiviissä ja runsaassa maussa on omenaa ja tuoretta vaaleaa persikkaa, tiukkaa mineraalia ja tuoksun mukaista piparmintun sävyä, sekä varsinkin aluksi jopa hieman aggressiivisen tuntuista hapokkuutta. Runsasraaminen, alkuperälle tyypillinen CC, joka on ainakin tämän pullollisen perusteella hyvin tuoreen ja raikkaan oloinen edelleen. Tämä viini hyötyisi epäilemättä vielä muutaman vuoden lisäkypsytyksestä. 93

Domaine Michel Gaunoux Pommard Premier Cru Grands Épenots 1988

Dekantterissa 20 minuuttia ennen maistamista. Viinin väri on reunalta jo kevyesti ruskehtava. Selväpiirteisessä tuoksussa on kypsiä punaisia herukoita ja granaattiomenaa, ripaus maanläheistä sävyä ja kunnon annos lakritsia. Maku on sopivan keveästi kypsän punaisen marjan ja hedelmän täyttämä: herukoita, kirsikkaa ja maatiasluumuja. Jälkimausta erottuu ripaus salmiakkia ja viinin hienon tasapainoinen hapokkuus. Viinissä on erittäin herkullinen tuoksu ja lempeä, mutta ehkä kuitenkin tuoksua asteen verran keveämpi ja yksinkertaisempi maku. Kokonaisuus on joka tapauksessa hieno ja tuntuu oikein sopivan kypsältä nyt. 94

Chateau Cheval Blanc 1971

Dekantterissa puolisen tuntia ennen ensimmäistä maistamista, viinin värisävy on ruskehtavan punainen. Tuoksu on voimakas, siinä on mentolia, tupakkaa, seetripuuta, yrttejä rosmariinin ja salvian sävyissä sekä viikunaa. Maku on sopivan konsentroitunut mutta kuitenkin varsin burgundimainen, yrttinen ja sikarilaatikon sävyinen rinnallaan keveähkösti sopivan kypsää hapokasta luumua ja ripaus mustaherukan lehtiä. Tanniinit ovat kypsiä ja hapokkuus kauniiksi tasaantunutta. Tasapainoinen, hieno viini, vaikkakin ehkä hieman vähemmän ilmaisuvoimainen ja niukemman hedelmäinen kuin edellisen kerran upeasta pullollisesta. 95

Chateau Lafaurie-Peyraguey 2009 (0,375)

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia. Tuoksussa on melko suoraviivaisesti aprikoosia ja persikkaa pienen botrytiksen vivahduksen säestämänä. Mausta erottuu samoja hedelmiä ja hunajaa, jälkimaun kevyt sitruunaisuus raikastaa muuten aika runsasta ja hiukan ylitsevuotavasti kypsän tuntuista kokonaisuutta. Asiallinen viini joka tapauksessa: näin viiden kellarivuoden jälkeen toisen kerran puolikkaasta formaatista maistettuna veikkaisin, ettei tämä jatkokypsytykselläkään tule enää oleellisesti paranemaan. 91

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Suuri 2002-tasting, toinen näytös

Vuosikerran 2002 samppanjoiden testaaminen jatkui toukokuussa 2016 toisella täyslaidallisella vain runsas viikko ensimmäisen istunnon jälkeen. flight 1 G.H. Martel & Co. Millésime Blanc de Blancs 2002 Tuoksussa on toffeeta, voita ja lämmintä paahdetta sekä ripaus vaniljaa - sävyt tuntuvat turhan kosiskelevilta ja ehkä jotenkin ylikypsiltä. Maku on suhteellisen yksinkertainen, sitruunasoodamainen: hapokkuus on sinänsä tasapainoista, mutta jälkimaku on hiukan kirpeä. Melko mitäänsanomaton kokonaisuus. 85 Champagne de Castelnau Millésime Blanc de Blancs 2002 Suhteellisen raikkaassa tuoksussa on sitruunaa ja sitruunan kuorta, hieman hasselpähkinää ja aavistus kermaa. Maussa on kypsähköä sitruunaa ja lempeää kukkaisuutta. Jälkimaussa tuntuu sitruunan kuoren sävy ja viinin hyvä hapokkuus. Melko yksinkertainen, mutta muuten kaikin puolin siisti ja miellyttävä kokonaisuus. 88 Paul Goerg Brut Millésime 2002 Tämä on tuoksultaan kahta edellistä viiniä varautuneempi ja