Siirry pääsisältöön

Lomaviinejä, mm. J-M Pillot Chassagne-Montrachet Premier Cru Morgeot "Les Fairendes" 2010

Laherte Frères Brut Nature Blanc de Blancs magnum

Korkinvaihto 1/2018, 50 % réserve-viinejä, ei sokerilisäystä. Pirteän tuoreesta tuoksusta erottuu sitruunaa, greippiä, vihreää karviaismarjaa sekä hyvä annos tyylikästä mineraalisuutta.

Maussa on mehukasta vihreää omenaa ja tuoretta päärynää, sekä tiivistä mineraalisuutta. Jälkimaku on tiukan hapokas ja kirpeän greipin sekä limen sävyttämä. Raikkaan teräväsävyinen ja tuoreen, mutta ei ollenkaan ohuen tuntuinen viini: kokonaisuus on hyvän hedelmäisyyden ansiosta jo nyt kivassa tasapainossa. Muutaman vuoden kellarointi tekisi tälle varmasti silti pelkkää hyvää. 87

Henriot Rose Noire Réserve Privée Pur Chardonnay

Aika yksinkertaisesta tuoksusta erottuu hentoa paahteisuutta, briossia ja hieman herkkusienen aromia, sekä suhteellisen vienoja sitruunan ja omenan sävyjä. Maku on maltillisesti hedelmäinen: sitruunaa, limeä ja valkoisten herukoiden sävyä pyöristettynä melko selvästi erottuvalla hunajaisella makeudella. Jälkimaussa tuntuu hyvä, mutta kevyesti kirpeä hapokkuus. Hyvän vakiosamppanjan tasoinen viini, ei sen enempää tällä kertaa. 86

Jean-Marc Pillot Chassagne-Montrachet Premier Cru Morgeot "Les Fairendes" 2010

Tuoksu on heti vasta-avattuna kauniin tasapainoinen ja tyylikkäästi hedelmäinen: keltaista omenaa, sopivan kypsää vaaleaa persikkaa, hienovaraista vaniljakreemin sävyä, ripaus kylmän voin aromia ja kokonaisuuden hienosti viimeistelevää kaunispiirteistä mineraalisuutta.

Kirkkaansävyisestä ja miellyttävän lempeästä mausta erottuu vihreää omenaa, limeä, kypsää sitruunaa sekä maukasta kalkkista mineraalisuutta. Jälkimaku on tiiviin sitruunaisen hapokas ja maistuu pitkään suussa. Hedelmän kypsyys on juuri oikealla tasolla ja lisäksi tämä viini tuntuu olevan oikein mainiossa kehityksensä vaiheessa juuri nyt - hieno vuosikerta näyttää tässä todella parhaita puoliaan. Premier Cru ja Pillot parhaasta päästä, vaikka kompleksisuutta ei sentään ole grand cru -tason hipomiseen saakka. Viini ei erityisemmin kehity lasissa vaan ennemmin jopa hieman sulkeutuu: Indikoineeko vuosikerran kehityksen saavuttaneen jo korkeimman huippunsa, vaiko sittenkin jäljellä olevasta potentiaalista, jonka turvin tämä voisi lisäkellaroimalla sädehtiä vielä yhtä tasoa korkeammalla? 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja