Siirry pääsisältöön

Lomaviinejä, mm. J-M Pillot Chassagne-Montrachet Premier Cru Morgeot "Les Fairendes" 2010

Laherte Frères Brut Nature Blanc de Blancs magnum

Korkinvaihto 1/2018, 50 % réserve-viinejä, ei sokerilisäystä. Pirteän tuoreesta tuoksusta erottuu sitruunaa, greippiä, vihreää karviaismarjaa sekä hyvä annos tyylikästä mineraalisuutta.

Maussa on mehukasta vihreää omenaa ja tuoretta päärynää, sekä tiivistä mineraalisuutta. Jälkimaku on tiukan hapokas ja kirpeän greipin sekä limen sävyttämä. Raikkaan teräväsävyinen ja tuoreen, mutta ei ollenkaan ohuen tuntuinen viini: kokonaisuus on hyvän hedelmäisyyden ansiosta jo nyt kivassa tasapainossa. Muutaman vuoden kellarointi tekisi tälle varmasti silti pelkkää hyvää. 87

Henriot Rose Noire Réserve Privée Pur Chardonnay

Aika yksinkertaisesta tuoksusta erottuu hentoa paahteisuutta, briossia ja hieman herkkusienen aromia, sekä suhteellisen vienoja sitruunan ja omenan sävyjä. Maku on maltillisesti hedelmäinen: sitruunaa, limeä ja valkoisten herukoiden sävyä pyöristettynä melko selvästi erottuvalla hunajaisella makeudella. Jälkimaussa tuntuu hyvä, mutta kevyesti kirpeä hapokkuus. Hyvän vakiosamppanjan tasoinen viini, ei sen enempää tällä kertaa. 86

Jean-Marc Pillot Chassagne-Montrachet Premier Cru Morgeot "Les Fairendes" 2010

Tuoksu on heti vasta-avattuna kauniin tasapainoinen ja tyylikkäästi hedelmäinen: keltaista omenaa, sopivan kypsää vaaleaa persikkaa, hienovaraista vaniljakreemin sävyä, ripaus kylmän voin aromia ja kokonaisuuden hienosti viimeistelevää kaunispiirteistä mineraalisuutta.

Kirkkaansävyisestä ja miellyttävän lempeästä mausta erottuu vihreää omenaa, limeä, kypsää sitruunaa sekä maukasta kalkkista mineraalisuutta. Jälkimaku on tiiviin sitruunaisen hapokas ja maistuu pitkään suussa. Hedelmän kypsyys on juuri oikealla tasolla ja lisäksi tämä viini tuntuu olevan oikein mainiossa kehityksensä vaiheessa juuri nyt - hieno vuosikerta näyttää tässä todella parhaita puoliaan. Premier Cru ja Pillot parhaasta päästä, vaikka kompleksisuutta ei sentään ole grand cru -tason hipomiseen saakka. Viini ei erityisemmin kehity lasissa vaan ennemmin jopa hieman sulkeutuu: Indikoineeko vuosikerran kehityksen saavuttaneen jo korkeimman huippunsa, vaiko sittenkin jäljellä olevasta potentiaalista, jonka turvin tämä voisi lisäkellaroimalla sädehtiä vielä yhtä tasoa korkeammalla? 93
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...
Lähetä kommentti
Lue lisää