Siirry pääsisältöön

Weingut Keller Abtserde 2014 + kiva Auslese

Weingut Keller Abtserde Riesling GG 2014

Maistettu dekantoimatta mutta nautittu kiireettä. Tasapainoisesta, hillityn tyylikkäästä ja aika monipuolisesta tuoksusta erottuu kypsähkön sävyistä vihreää omenaa, nektariinia, hieman tuoretta päärynää, maltillista mineraalisuutta sekä vaaleiden herukoiden aromia.

Maku on mukavan pyöreän hedelmäinen: selvästi erottuvaa keltaista omenaa, tuoretta päärynää sekä sopivat sipaukset tuoreita mangon ja persikan sävyjä. Lisänä tuntuu aavistus kukkaisuutta, sekä tarmokasta, lempeän hapokkuuden säestämää mineraalisuutta. Mukavan mehukkaan ja herkullisen pitkän jälkimaun ohessa tuntuu ripaus limen ryydittämää terävyyttä - muuten viini on sävyiltään pyöreä ja tuntuu jo suhteellisen kehittyneeltä nyt. Valmiimpi, mutta samalla myös mitoiltaan ja konsentraatioltaan numeroa pienempi viini kuin 2015 Abtserde: oikein hyvä viini joka tapauksessa, ja muutama vuosi lisää kellaria voisi olla tällekin vielä ihan paikallaan. 93

Toni Jost Hahnenhof Bacharacher Hahn Riesling Auslese 2015

7,5 % alkoholia, kuulemma satakunta g/l jäännossokeria. Täyteläisen aromaattisesta tuoksusta erottuu kypsää aprikoosia, persikkaa, tuoretta viikunaa, häivähdys pomeranssinkuorta, ripaus mantelia, sekä hienovaraista savuun verhottua petrolin sävyä.

Siistin selväpiirteisessä maussa on tuoksun mukaista persikkaa, rinnallaan mangoa sekä passionhedelmän pirteää sävyä. Jälkimaku on raikkaan hapokas ja hunajan sekä keveän sitruunan miellyttävästi sävyttämä. Hellepäivään osuvasti keveän makeuden ja sopivan raikkauden mukavasti yhdistävä viini. 91

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Aalto 2009

Vaihtelun ja pihvin vuoksi teki mieli huuhtoa suuta punaviinillä: käsi osui taannoisesta blogimerkinnästä tuttuun otsikon mukaiseen kaunisetikettiseen espanjalaiseen. Dekantoin viiniä puolisentoista tuntia ennen ensimmäistä maistamista. Viinin tuoksussa on mustapippuria, keltaista luumua, hiukan punaista lihaa sekä ennen kaikkea tammikypsytyksen mukanaan tuomaa miellyttävää vaniljaisuutta. Maussa erottuu tuoksun sävyjen ohella kirsikkaa, punaherukkaa,kypsän veriappelsiinin tyypistä pyöreämpää hedelmäisyyttä ja hennosti savuisuutta. Jälkimaussa on jonkin verran hapokkuutta sekä annos tiukahkoja tanniineja, jotka lämmittävät suussa mukavasti. Suutuntuma on pehmeän samettinen, ja viini on jo tässä iässä oikein mukavaa lipiteltävää ilman ruokaakin. Onnistunut kokonaisuus, sillä lämpimistä sävyistä ja pyöreydestä huolimatta viini ei ole veltto. Samoin tammi ja vaniljaisuus antavat tälle miellyttävän päättäväisen silauksen, joka ei silti mitenkään jyrää muita aromeita alleen. Kypsytyspoten

Uutta ja vanhaa

Perjantaina maistoin lasikaupalla kahta minulle uutta viljelijäsamppanjaa. Tuottajat olivat toki sinänsä tuttuja, mutta omaan suuhun asti kulautettuja kokemuksia ei kummankaan mistään viineistä ennakolta ollut. Kummankin viinin sokerilisäys on extra brut -luokassa (2 g/l Janisson ja 3 g/l Larmandier), ja Larmandier-Bernierin kaikki viinit ovat lisäksi biodynaamisesti tuotettuja. Janisson-Baradon Extra Brut Viinin tuoksussa on ihan mukavasti sävyjä: hasselpähkinää, ruohoa, vihreää omenaa ja vaaleita jauhoja. Maku sen sijaan on pettymys: hedelmäisyys on vähäistä, omenasiiderimäistä, kun taas viinin hapokkuus on voimakasta ja viiltävän hapanta, ja jälkimakukin on harmittavan lyhyt. Tilanne hiukan paranee viini lämmetessä ja mukaan tulee myös vähän pyöristävää paahteisuutta. Pääosan vie silti kipakka hapokkuus, joka tarvitsisi runsaampaa hedelmäisyyttä vastapainokseen. Nyt viini ei ole kunnon tasapainossa, vaan on aivan liian kirpeä ollakseen mitenkään nautittava. 82 Larmandier-Be