1979
Tässä viinissä on kivasti kuplia ja väri on ikään nähden vaaleahko. Tuoksu on moniulotteinen sekä samalla todella tiivis ja intensiivinen: orkideaa, ananasta, aprikoosia, hedelmätoffeeta ja suklaista briossia. Kristallinkirkkaassa maussa on kypsää vihreää omenaa, kypsää sitruunaa ja paljon paljon persikkaa. Suutuntuma on silkkinen ja hapot ovat niin tiiviit ja tyylikkäät, että tätä kelpaisi kyllä kypsytellä vielä vuosia eteenkinpäin. Klassisen vuoden superhieno viini josta voi jopa tulla vieläkin parempi - toivottavasti ysikutosesta kehittyy aikanaan jotain tällaista. 97
1976
Tämän viinin osalle oli sen legendaarisen maineen vuoksi ladattu kenties kaikista pruuvin viineistä suurimmat odotukset. Siksi avaustunnelma oli harras mutta jännityksestä sähköinen - aina siihen asti, kunnes korkki kaikeksi onneksi poistui pirteän pihahduksen saattelemana. Kuplia näkyi vielä vähän, ja viini vaikutti ensimmäisten nuuhkaisujen perusteella olevan muutenkin kaikin puolin kunnossa.
Tuoksu on tässä ihan uskomaton sävyjen ilotulitus: banaania, mansikkaa, kermaa, tyylikästä paahdetta ja tryffelin sekä kantarellin hienostuneimmat piirteet yhdistävää sieniaromia. Hedelmäisyys on todella runsasta mutta raikasta, eikä ollenkaan raskasta - esimerkiksi tämän hienompaa banaanin tuoksua ei ole aikaisemmin samppanjassa vastaan tullut.
Suutuntuma on sileän samettinen: toffeeta, ananasta, omenaa, voita, kermaa, eikä näiden ohella pienintäkään merkkiä oksidaatiosta. Jälkimaku kestää melkein iäisyyden kun hapokkuuttakin löytyy vähintään riittävästi, antaen tähän uskomattoman iskun lämpimästä vuodesta huolimatta. Huikea viini ja merkkipaalu tähänastisella samppanjataipaleellani. 98
1973
En osaa kuvitella tälle vuosikerralle juuri epäkiitollisempaa paikkaa, kuin olla seuraavassa lasissa tajuntaa laajentavan parivaljakon -79 & -76 vierellä. Sitä hienompaa onkin, että viini kantaa taakkansa kunnialla - tämä viini oli joidenkin arvioissa jopa ihan yhtä hyvä kuin seiskakutonen! Viinin väri on kolmikon tummin; tuoksussa on hento herkkusienen sävy, saksanpähkinää ja jotakin vähän vihreämpää sävyä, mutta myös reilulla mitalla maitokahvia.
Täyteläisessä maussa on hunajaa, aprikoosia ja karambolaa sekä lisänä myös kauniin krugmaista oksidatiivista parfyymiä. Viini on todella kypsä, mutta vielä oikein hienossa kunnossa - tämä jää lähinnä vain monimuotoisuudeltaan heikommaksi kuin kaksi edellistä viiniä. Kaikkiaan aivan uskomaton viinikolmikko, näiden nauttiminen rinnakkain oli ehdottomasti tämän vuoden toistaiseksi hienoin samppanjahetki! 94
Kommentit
Lähetä kommentti