Louis Roederer Cristal 2004
Nuoren viinin väri on kalpean keltainen ja sen tuoksussa on pirteää sitruunaa sekä keveää paahteisuutta. Hentoisia mutta hienostuneita muita vivahteita ovat saksanpähkinä, karambola ja kermatoffee. Maku on keveähköä tuoksua selvästi painavampi, vaikka eleganssi onkin samanveroista: nuoren sitruunaisuuden ohella löytyy myös pinot-voittoisia, runsaamman pyöreitä hedelmäsävyjä, kuten cantaloupemelonia ja mangoa. Hapokkuus on tasaisen tyylikästä ja kannattelee pitkään näin nuoreksi samppanjaksi upean sileää jälkimakua. Pelkästään tyylikkyytensä perusteella tätä viiniä voisi kuvitella puhtaaksi blanc de blancsiksi.
Tämä viini on nuoruutensa nähden upean nautittava ja siinä suhteessa aivan eri paria syksyllä maistetun saman vuoden Roedererin bdb:n kanssa. Toisaalta viini on kuitenkin sen verran tiukka ja rakenteikas, että tämä paranee kellaroinnin myötä taatusti, kun kaikki hienot nyanssit ehtivät avautua täyteen loistoonsa. Viini toimi mukavasti ruokajuomana kahdeksan kalan pöydälle, mutta kaikkein mieluimmin lipittelin tätä herkkua kuitenkin suurin kulauksin ihan pelkältään. Vähällä on, etten anna vieläkin parempia pisteitä tai hamstraa näitä muutamaa lisää - tältä vuodelta tämä oli toistaiseksi viinivarastoni ainokainen. 93
Château Sociando-Mallet 1986
Tätä Haut-Médoc-tasoista Bordeaux-viiniä join viimeksi nelisen vuotta sitten, ja nyt tyhjennetyn pullon myötä oma kaappinikin on näistä tyhjä. Dekantoin viinin noin puolitoista tuntia ennen ensimmäistä maistamista. Viinin väri on ikään nähden yhä suhteellisen tumman punainen, toki jo hiukan reunoilta ruskettunut. Tuoksussa on tyypillisiä Bordeaux-aromeita: kypsää luumua, sikarilaatikkoa, tupakkaa, nahkaa ja pippuria. Maun päällimmäiset aromit ovat talli sekä tupakka ja tanniinit kuivattavat kevyesti suuta kohtuullisen mittaisen jälkimaun liepeillä. Hedelmäisyyttä on vielä mukavasti jäljellä, joten viini on tässä iässä yhä hyvässä vedossa. Toisaalta kypsyttämiseenkään ei enää ole tarvetta tai syytä, muistan tämän edelliseltä kerralta hyvin samanlaisena. Siisti punainen tai kansainvälisesti tiivistettynä "solid claret", suoriutui ihan kunnialla myös säestystehtävästä karitsanpaistin kumppanina. 91
Château Guiraud 2009
Ostin pitkästä aikaa monopolin vakiovalikoimasta muuta kuin ruuanlaittoviiniä, kun syksyn uutuuksiin ilmestyi etäisesti siedettävään hintaan muutama hyvän vuoden (2009) Sauternes puolikkaissa pulloissa. Guiraud valikoitui näistä kokeiltavaksi pähkinäisen jälkiruuan keralle aivan puhtaasti siitä lukemieni arvioiden perusteella. Tuoksusta löytyy sikermä alueen makeille viineille tyypillisiä elementtejä: aprikoosia, hunajaa ja jalohometta. Viinin nuoresta iästä kielii toisaalta kirpeämmät sävyt, kuten sitruunaruoho ja kevyesti sokeroidut herukat. Maussa on aprikoosia, passionhedelmää ja papaijaa melko runsaan ja hiukan kirpeän hapokkuuden siivittämänä. Viini on makeudestaan huolimatta raikas ja kokonaisuus on kohtuullisen hyvässä tasapainossa jo näin nuorena. Olen hiukan huono arvioimaan näitä makeita viinejä tai niiden potentiaalia, mutta tämä oli kyllä hyvää, joten voisin kuvitella jopa hankkivani tätä lisää. 92
Kommentit
Lähetä kommentti