Siirry pääsisältöön

Jean-Marc Brocard Chablis Grand Cru Les Clos 2006



Ainakin kerran kesässä on kiva juoda valkoviiniä, ja siihen höyrytetty taimen tarjosi hyvän syyn - voikastikkeen pohjana sentään oli samppanjaa. Tämän peltikorkilla suljetun viinin tuoksu on mukavan voimakas, pääkomponenttina ovat raikkaat trooppiset hedelmät kuten ananas ja persikka. Näitä tasapainottavat vihreämmät sävyt, kuten valkoiset herukat ja limen kuoren aromi. Maku noudattelee tuoksua hiukan sitä omenaisempana, ja mukana on myös maltillisesti mineraalisuutta. Suutuntuma on pehmeän samettinen, vaikka viinissä onkin annos kirpeää hapokkuutta. Tässä se on kuitenkin hyvin paikallaan tasaamassa melko makeaa hedelmäisyyttä; jälkimakukin on kohtuullisen pitkä.

Join tätä edellisen kerran pari vuotta sitten, siihen verrattuna viini tuntuu nyt kypsemmältä ja jonkin verran tasapainoisemmalta. Hapokkuutta on toisaalta yhä sen verran, että viimeistä pulloani voinee tarvittaessa vielä vuoden pari jemmatakin. Hyvä viini, joskin ehkä enemmänkin uuden maailman tyylillä kuin perinteisen Chablis'iin tapaan. Korkin alla oli muuten aavistus ruostetta, joten mahtaakohan näistä peltiveijareista kuitenkaan olla pitkään varastoitavien viinien sulkijoiksi? 92


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Leppoisia mökkiviinejä, mm. Bollinger La Grande Année 2002

Veuve Fourny & Fils Blanc de Blancs Brut Premier Cru magnum Viinin dosage 6 g/l. Tuoksussa on omenankuorta, sitruunaa ja letkeää paahteisuutta. Maussa tuntuu kohtuullisesti hedelmää omenan, omenankodan ja kirpeän sitruunaisuuden sävyissä. Jälkimaku sävyttyy sitruunankuorella ja greipillä sekä viinin kuivakan kirpeähköllä hapokkuudella. Asiallinen ja aika raikas mökkiaperitiivi. 85 Veuve Fourny & Fils Blanc de Blancs Brut Nature Premier Cru magnum Dosage luokituksen mukaisesti 0 g/l. Miellyttävän tyylikäs ja hedelmäinen tuoksu: keltaista ja vihreää omenaa, hieman tuoretta ananasta ja kivaa lempeähköä sitruunaa sekä siinä rinnalla häivähdys vaniljapullan aromia. Maku tuntuu mukavan hedelmäiseltä ja sokerilisäyksettömyys huomioiden yllättävänkin pyöreältä, sävyttyen vahvahkoilla keltaisen ja vihreän omenan sävyillä. Jälkimaku on tasapainoisen hapokas miellyttävissä limen ja sitruunan sävyissä. Lempeän tyylikäs, hedelmältään oivallinen vuosikerraton brut nature. 88

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika