Lämmittelynä seuraavan illan pruuvia varten maistettiin paria vakiosamppanjaa normaalia maltillisemmista formaateista.
Tämä Gosset'n lähtötason tuote oli kuin varkain ilmestynyt heinäkuussa piccolopullona (0,2 l) monopolin vakiovalikoimaan. Hinta vieläpä oli puristettu edullisehkosti alle kymppiin, joten kävin oitis hakemassa muutaman pullon ruuanlaittotarkoituksiin. Kastikepohja ei niellyt ihan koko ensimmäistä avaamaani pulloa, joten tilkkaset jäivät maistettaviksikin - hyvä niin, sillä muistelin lipitelleeni tätä viiniä viimeksi vuonna 2000...
Viinin tuoksussa on vivahdus kuumaa, vähän tunkkaista paahteisuutta, muina sävyinä on kirpeää omenaisuutta ja hiukan herukkaa. Dosage tuntuu maussa reiluhkona makeutena, mutta jotakin trooppista hedelmäsävyä, kuten mangoa tai hunajameloniakin mukana hiukan on. Hapokkuutta on vain hennosti ja jälkimaku on melko mitätön. Tämä on mutkaton, veltohko hedelmäisen tyylin NV - muut Gosset'n viinit ovat kyllä selvästi parempia. Brut Excellencekin toki saattaa olla jonkin verran maukkaampaa isommasta pullosta arvioituna. 84
Tämä nautittiin reilun vuoden kellaroidusta varttimagnumista, ja oikeastaan ensinuuhkaisun perusteella oli selvää, että viini on kertaluokkaa parempi kuin em. Gosset'n perustavara. Tuoksu on vakiosamppanjaksi oikein elegantti, siitä erottuu vihreää omenaa, pikkuleipiä, voitaikinaa ja mansikkaa. Maku on pehmeän tasainen, tiivistettynä siinä on hyvä hedelmäisyys, kiva hapokkuus ja makeutta vain hyvin hentoisesti. Sävyinä on kypsähköä melonia, vaniljaa, vähän hunajaa sekä pinotin marjaisuutta, joka tuntuu varsinkin NV-samppanjaksi pitkässä jälkimaussa. Tämä on tosiaan yksi aivan parhaista viineistä kategoriassaan: taannoin nautittu, useita vuosia pullossa lisää kypsytetty Brut Premier on edelleen paras maistamani yksittäinen pullollinen vakiosamppanjaa. 88
Gosset Brut Excellence
Tämä Gosset'n lähtötason tuote oli kuin varkain ilmestynyt heinäkuussa piccolopullona (0,2 l) monopolin vakiovalikoimaan. Hinta vieläpä oli puristettu edullisehkosti alle kymppiin, joten kävin oitis hakemassa muutaman pullon ruuanlaittotarkoituksiin. Kastikepohja ei niellyt ihan koko ensimmäistä avaamaani pulloa, joten tilkkaset jäivät maistettaviksikin - hyvä niin, sillä muistelin lipitelleeni tätä viiniä viimeksi vuonna 2000...
Viinin tuoksussa on vivahdus kuumaa, vähän tunkkaista paahteisuutta, muina sävyinä on kirpeää omenaisuutta ja hiukan herukkaa. Dosage tuntuu maussa reiluhkona makeutena, mutta jotakin trooppista hedelmäsävyä, kuten mangoa tai hunajameloniakin mukana hiukan on. Hapokkuutta on vain hennosti ja jälkimaku on melko mitätön. Tämä on mutkaton, veltohko hedelmäisen tyylin NV - muut Gosset'n viinit ovat kyllä selvästi parempia. Brut Excellencekin toki saattaa olla jonkin verran maukkaampaa isommasta pullosta arvioituna. 84
Louis Roederer Brut Premier
Tämä nautittiin reilun vuoden kellaroidusta varttimagnumista, ja oikeastaan ensinuuhkaisun perusteella oli selvää, että viini on kertaluokkaa parempi kuin em. Gosset'n perustavara. Tuoksu on vakiosamppanjaksi oikein elegantti, siitä erottuu vihreää omenaa, pikkuleipiä, voitaikinaa ja mansikkaa. Maku on pehmeän tasainen, tiivistettynä siinä on hyvä hedelmäisyys, kiva hapokkuus ja makeutta vain hyvin hentoisesti. Sävyinä on kypsähköä melonia, vaniljaa, vähän hunajaa sekä pinotin marjaisuutta, joka tuntuu varsinkin NV-samppanjaksi pitkässä jälkimaussa. Tämä on tosiaan yksi aivan parhaista viineistä kategoriassaan: taannoin nautittu, useita vuosia pullossa lisää kypsytetty Brut Premier on edelleen paras maistamani yksittäinen pullollinen vakiosamppanjaa. 88
Kommentit
Lähetä kommentti