Lyhyellä päiväristeilyllä Siljalla tuli maistettua muutamaa minulle uutta viiniä, hiljattain julkaistu vuosikerran 2004 Dom Perignon ei harmi kyllä vielä ollut saavuttanut Turun ja Maarianhaminan välistä merialuetta.
Canard-Duchêne Cuvée Leonie Brut
Tämä viini on Siljan uusi laivan samppanja, ja ainakin tuotantomäärällisesti suuren talon perus-brutia aavistuksen kypsytetympi ja enemmän reserve-viinejä sisältävä sekoitus. Vähän vaatimattomasta tuoksusta löytyy lähinnä vihreitä herukanlehtiä ja lämmintä paahteisuutta - huono lasi ei toki mitenkään edesauta aromien erottamista. Maussa on myös herukkaisuutta sekä raa'ahkoa päärynää, muuten hedelmää on vähänlaisesti. Hapokkuus on tässä viinissä hyvin kohdallaan, mutta siitä erottuu hiukan rypäleen kivien kitkeryyttä. Jälkimaku on kohtuullinen ja vähän kirpeä. Tavanomainen, tyylillisesti hiukan Laurent-Perrierin Brutia muistuttava vakiosamppanja - jos hinta olisi ollut lähempänä kahta- kuin kolmeakymppiä, olisin voinut harkita yhden pullon kotiinviemistä. 84
Pierre Péters L'Esprit 2006
Pétersin Chétillons on minusta yksi parhaista viljelijäsamppanjoista, ja vaikka viinibaarin listalla olikin nyt vain "tavallinen" vuosikertaviini L'Esprit, en tietenkään voinut vastustaa tätä laseittain tarjoiltua houkutusta. Siinä missä Les Chétillons on puhdas palstaviini Mesnilistä, sisältää L'Esprit Mesnilin ohella grand cru -chardonnayta myös Avizesta, Cramantista ja Ogerista. Dosage on maltillisesti muutaman gramman luokkaa.
Tuoksussa on vastapaistettua vaaleaa leipää, vienoa herkkusientä, sitruunaa ja toffeeta. Kaikkea tätä verhoaa nuoreksi viiniksi melko runsas paahteisuus - kokonaisuus on ennemmin runsas kuin sädehtivän elegantti. Tuoksua sulkeutuneemmassa maussa on briossia, vihreää omenaa sekä makeampia ananasta ja mangoa. Hapokkuus on tiukkaa ja jälkimaku sen myötä pitkähkö. Tässä on hyvää potentiaalia tuleville vuosille - seuraavaksi täytyy kuitenkin ilman muuta päästä maistamaan saman vuoden Chétillonsia. 88
Albert Bichot Chablis Grand Cru Les Vaudésirs Domaine Long-Depaquit 2004
Äyriäisten kyytipojaksi valittiin vaihtelun vuoksi samppanjan sijaan Chablis'ta. Miellyttävässä tuoksussa yhdistyvät hallitusti vihreän ruohon, aprikoosien ja voin aromit. Maussa on mukavasti mineraalia, herukkaa ja hunajaa sekä hillitty säväys tammea. Kokonaisuuteen kuuluu kevyt kirpeys ja ihan asiallinen hapokkuus - tämä viini ei minusta tarvitse enää kypsytystä vaan on hyvää nyt. Mukavan tasapainoinen, hillityn tyylikäs Chablis edellisviikkoiseen Brocardin Les Closiin verrattuna perinteisempään tapaan, ja samalla tosiaan hyvä ruokaviini. 90
Kommentit
Lähetä kommentti