Siirry pääsisältöön

Pari nuorta punaista

Deutz 2008 Rosé

Tuoksu on tässä hennosti hiivaleipäinen, marjaisina aromeina on hiukan vadelmaa ja ripaus metsämansikkaa. Lisänä on vielä mukavaa päättäväistä paahteisuutta, muuten sävyt eivät ole vielä kovinkaan voimakkaita.

Maku on näin nuoreksi viiniksi miellyttävä ja aika kivassa tasapainossa: tässä on selvä punaisen omenan ja cantaloupemelonin sävyttämä hedelmäinen komponentti, jonka rinnalla erottuu vadelmaa ja punaisia herukoita. Hapokkuus on tasaista ja vahvaa ilman sanottavaa kirpeyttä. Tämä on oikein miellyttävästi juotava viini, vaikka tuoksu onkin varmasti nuoruudesta johtuen vaisuhko. Rakennetta ja kypsytyspotentiaalia on kuitenkin selvästi saman viinin edellisiä vuosikertoja -05 ja -06 enemmän. 88

Leclerc Briant Rubis de Noirs Brut Millésime 2004



Tämä viini on rosésamppanjaksi äärimmäisen värinen: erittäin tumman mansikanpunainen aavistuksen kupariin vivahtaen. Tuoksussa on lähes ylikypsän tuntuista, hillomaista mansikkaa, viikunaa ja puolukkaa, lisänä jopa hauskasti perinteisen sekamehun sävyä.

Melko yksinkertaisessa maussa on hapankirsikkaa, ripaus omenaa sekä hiukan sitruunankuorta. Suutuntuma on jossain määrin mehumainen kun hapokkuuskin on varsin maltillista. Jälkimaku on aika lyhyt, mutta kirpeähkö, lähes tanniinisen tuntuinen - tätä saignee-menetelmällä tehtyä roséeta on selvästi uutettu ajan kanssa, lopputulos vain ei ole samppanjamaisesti kovinkaan tyylikäs vaan ennemmin raskas ja vähän veltto. Tuoksu lupasi jonkin verran parempaa.

Onneksi viiniä kuitenkin säästyi vielä seuraavaankin iltaan: kokonaisuus on nyt selvästi pyöristyneempi ja mehumaisuuden vähenemisen myötä tämä tuntuu jo ihan vakavasti otettavalta viiniltä - pisteitäkin ropisee pari lisää. 86

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja