Siirry pääsisältöön

Perjantaipullot: E. Guigal Côte-Rôtie La Landonne 1999 & Domaine Comte Georges de Vogüé Musigny Grand Cru 2001


E. Guigal Côte-Rôtie La Landonne 1999

Viini oli avattu pari tuntia ennen dekantoimista, jonka jälkeen sen kehitystä seurailtiin rauhallisesti lipitellen nelisen tuntia. Kauniin tyylikkäässä ja voimakkaassa tuoksussa on syvää tummaa marjaisuutta, boysenmarjaa ja kirsikkaa. Marjasikermää monipuolistavat vielä ainakin hento sikarilaatikon sävy ja paahdetun voin aromi, joka viinin avautuessa voimistuu vähitellen. Viehättävyys on yksityiskohtien monipuolisuuden sijaan niiden kirkkaassa painokkuudessa.

Maussa on erittäin tukevaa mineraalisuutta, sekä nahkaa ja tupakkaa. Kokonaisuus on tuhdin hedelmäinen, tanniinit ja hapot ovat kummatkin napakoita, mutta silti sileässä ja tasapainoisessa kombossa keskenään. Viinin rakenne on aivan upea, vaikka kypsiä sävyjä ei vielä juuri ole. Tätä kelpaa nautiskella nyt, tai todennäköisesti vielä parempana 5–10 vuoden kuluttua. 96

Domaine Comte Georges de Vogüé Musigny Grand Cru 2001

Tämä viini siemailtiin vajaan kolmen tunnin aikana lopun Landonnen rinnalla ilman dekantointia. Aivan ensimmäisen nuuhkaisulla tuoksussa vaikuttaa olevan vanhasta muistista huolestuttavia ajatuksia herättävä sävyä, mutta se hälvenee pian pois, samalla kun viini alkaa esitellä kaikkia herkullisimpia piirteitään. Aromit ovat säväyttävän hienopiirteisiä, ja niistä sopii mainita ainakin tyylikkääksi kypsyneet kirsikat, mansikan, mustikan ja hennon karambolan häivähdyksen. Lasissa avautuessa tuoksu entisestään tiivistyy ja hedelmäistyy lisää, samalla kun mukaan tulee vielä pieni yrttinen häivähdys.

Maku on silkinsileän samettinen, vaikka jälkimaussa onkin toki hapokkuutta ja ripaus tanniinia. Sävyinä on runsaasti mansikkaa, sekä vadelmaa ja erittäin kypsiä punaisia herukoita. Avautumisen myötä mukaan tulee vielä mehukasta punaisen lihan sävyä. Tämä on kokonaisuutena kerrassaan hieno ja hyvässä vaiheessa oleva, sopivan nuorekas viini. Erityisesti jossain määrin haastava vuosikerta huomioiden on tässä melkein täydellinen vastine klassiseen Musignyn kuvaukseen "iron fist in a velvet glove". En helposti usko, että tästä voisi ajan myötä tulla juuri parempaa, ja tässä hetkessä puhtaan nautittavuutensa vuoksi tämä on hiuksenhienosti oma suosikkini kahden laadullisesti muuten hyvin samanveroisen viinin vertailussa. 96  
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...
Lähetä kommentti
Lue lisää