Siirry pääsisältöön

Vuoden 2019 1. tastingin valkoiset burgundit, Coche-Dury + haastaja sekä 3 x Ramonet 2007

1. flight

Nämä puolisokot viinit olivat dekantteripulloissa vajaat pari tuntia ennen maistamista.

Domaine Coche-Dury Bourgogne Blanc 2016

Tuoksussa on herkullista granny smith -omenaa, mehukasta sitruunaa, hienoa mineraalisuutta ja sipaus voita. Mausta erottuu vihreää omenaa, limeä ja tuoksun mukaista tasapainoista mineraalisuutta sopivan hapokkuuden rinnalla. Tämä viini ei ole erityisen detaljikas tai pitkä, mutta ikä ja taso huomioiden se on suorastaan sädehtivän tasapainoinen ja herkullinen: arvasin oikeat viinit Cocheiksi, mutta vuosikerrat väärin päin: virheellisesti oletin parin vuoden iän ja vuosikertojen eron näkyvän ja tuntuvan toisella tavoin. 92

Bernard Boisson-Vadot Meursault Les Chevalières 2012

Tuoksussa on varsin voimakasta reduktiivisuutta piikiven ja aina palaneen kuminkin sävyissä. Nämä aromit tietysti tuulettuvat lasissa, ja tilalle tulee voita sekä kypsähkön omenan sävyä. Myös maussa tuntuu reduktiivisuus, ja aika voimakas sekä hieman karkea sitruunaisuus siinä rinnalla. Tämä on Cocheihin verrattuna selvästi raamikkaampi ja kypsempikin viini, mutta toisaalta ilman niiden fokusta ja tyylikästä mineraalisuutta. Tätä viiniä kannattaisi varmasti kypsyttää lisää. 91

Domaine Coche-Dury Bourgogne Blanc 2014

Tuoksussa on Boisson-Vadot'ta lempeämpää reduktiivisuutta ruutisavun ja piikiven sävyissä, ja olemus on muutenkin sitä lempeämpi: pari vuotta nuorempaan Cocheen verrattuna tämä tuntuu tiukemmalta ja ehkä vielä mineraalisemmalta, mutta toisaalta hedelmäisyytensä osalta niukemmalta ja sulkeutuneemmalta. 

Mausta erottuu tuttua mineraalia, sekä hyvin tuoreen oloista sitruunaa ja limeä. Piirteet ovat vielä selvästi kypsymättömiä, mutta cochemainen hienostunut keveys on tämänkin viinin olemuksessa hyvin läsnä. Siinä missä 2016 tuntuu yllättävän valmiilta juotavaksi jo nyt, kannattaisi tällaista 2014:sta ehdottomasti kypsyttää kellarissa vielä muutama vuosi lisää. 91

---

2. flight, edelleen puolisokkona ja dekantteripulloissa noin kolme tuntia ennen maistamista.

Domaine Ramonet Bienvenue Batard-Montrachet Grand Cru 2007

Tämän viinin tuoksu on selvästi kolmikon kypsin: voita, kypsää omenaa, mangoa, ananasta ja ripaus vihreän ruohon sävyä sekä yleisilmettä raikastavaa mineraalisuutta. Maku on tuoksua seuraillen runsas ja kypsän hedelmäinen: muhkeaa sitruunaa ja omenaa, jopa aprikoosia ja hivenen botrytikseen taittuvaa sävyä siinä rinnalla.

Kokonaisuus tuntuu täysin kypsältä nyt, mutta riittävä hapokkuus pitää tämän vielä hyvin ryhdissään: oikein maukas ja miellyttävä viini, mutta ei mahdottoman klassinen tai erityisen hienostunut varsinkaan grand cru -tason burgundiksi. Tämä vaikutti olevan piirteiltään aivan yhdenmukainen viime kesänä maistetun 2007 Boudriotte-pullollisen kanssa: Olin enemmän kuin häkeltynyt, kun lopuksi selvisi, että tämä on flightin viineistä se Bienvenue & Grand Cru, ja oikea Boudriotte onkin lasissa numero kolme. 93

Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet Premier Cru "Les Vergers" 2007

Tuoksu on tasapainoinen ja miellyttävä sävyiltään, mutta intensiteetti on selvästi vaisumpi kuin viereisissä viineissä: vihreän omenan aromia, hieman toffeeta sekä ripaus vihreän ruohon sävyä. Maussa vuorottelevat kypsä omena ja toffee, ja niiden jälkeen tuntuu tiivis ja viinin muihin mittasuhteisiin nähden sopivan napakka hapokkuus. Piirteiltään klassinen viini, mutta kuitenkin selvästi kevyempi ja yksinkertaisempi kuin Boudriotte: tämä voisi kyllä kypsyä kellarissa vielä piirun verran lisää. 91

Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet Premier Cru "Boudriotte" 2007

Tämän viinin tuoksu ei ole niin runsas kuin BBM:n, mutta se on jotenkin intensiivisempi ja samalla hienostuneempi: nuorekasta vihreää omenaa, miellyttäviä sitruunan ja limen aromeja, sekä myös piparmintun sävyä ja tyylikästä mineraalisuutta.

Maku on kauniin klassisilta sävyiltään yhä suhteellisen nuorekkaan tuntuinen: sitruunaa, limeä, vastaleikattua ruohoa, vihreää omenaa sekä pirteää mintun lehtien sävyä. Hieno viini, joka tämän pullollisen perusteella luultavasti jopa kehittyy kellarissa vielä lisää. Aivan eri maata siis, kuin viime kesänä maistettu, miltei ylitsevuotavan kypsän tuntuinen pullollinen tätä samaa viiniä. Kummatkin omalla tavallaan hyviä, mutta jos toivoa saa, tilaan toki tämänkertaisen esityksen mukaisen sisällön myös viimeiseen jäljellä olevaan pullooni. 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Krug Rosé

Krugin Rosén vanhin etikettiversio kaksinumeroisella korkkikoodilla (42): sekoituksen sisältämät vuosikerrat lienevät siis 70-80-luvuilta. Viinin väri on sävyltään punertavan kuparinen, ja siinä on ikäisekseen todella hienot kuplat. Tuoksu avautuu heti kättelyssä voimakkaana ja monisyisenä, runsaassa hedelmäisyydessä on sekä syvää kypsyyttä että ikään nähden riemukasta nuorekkuutta: punaista omenaa,  persikkaa, aprikoosia, vaniljakreemiä, toki kypsää sitruunaakin sekä rosé-alkuperästä kielivää viehättävää vadelman aromia. Maku on tiivis ja voimakas, todella hieno yhdistelmä sopivaa mineraalisuutta, kypsää omenaa ja vadelmaa. Pitkää jälkimakua säestää talolle tyypillinen vahva sitruunaisuus, joka tässä iässä ja viinissä verhoutuu vähitellen lempeään, hennosti hunajaiseen sävyyn. Sävyt ovat kirkkaita ja tasapaino virheetön eikä kolmen tunnin aikana ilmaannu pienintäkään merkkiä viinin väsymisestä tai yli-ikäisyydestä. Kokonaisuus on niin viiniksi kuin kypsäksi rosésamppanjaksi aiva

Aalto 2009

Vaihtelun ja pihvin vuoksi teki mieli huuhtoa suuta punaviinillä: käsi osui taannoisesta blogimerkinnästä tuttuun otsikon mukaiseen kaunisetikettiseen espanjalaiseen. Dekantoin viiniä puolisentoista tuntia ennen ensimmäistä maistamista. Viinin tuoksussa on mustapippuria, keltaista luumua, hiukan punaista lihaa sekä ennen kaikkea tammikypsytyksen mukanaan tuomaa miellyttävää vaniljaisuutta. Maussa erottuu tuoksun sävyjen ohella kirsikkaa, punaherukkaa,kypsän veriappelsiinin tyypistä pyöreämpää hedelmäisyyttä ja hennosti savuisuutta. Jälkimaussa on jonkin verran hapokkuutta sekä annos tiukahkoja tanniineja, jotka lämmittävät suussa mukavasti. Suutuntuma on pehmeän samettinen, ja viini on jo tässä iässä oikein mukavaa lipiteltävää ilman ruokaakin. Onnistunut kokonaisuus, sillä lämpimistä sävyistä ja pyöreydestä huolimatta viini ei ole veltto. Samoin tammi ja vaniljaisuus antavat tälle miellyttävän päättäväisen silauksen, joka ei silti mitenkään jyrää muita aromeita alleen. Kypsytyspoten