Siirry pääsisältöön

Juhannusaaton 2019 samppanjat

Marc Hebrart Special Club 2012

Tyylikkäästä tuoksusta erottuu hieman sitruunaa, nuorekkaita omenasävyjä, häivähdys maitosuklaata sekä pirteitä limen kuoren ja sitruunatimjamin aromeja.

Ikäisekseen mukavan pyöreässä maussa on nuorekkaiden limen ja vihreän omenan sävyjen rinnalla miellyttävän raikaspiirteistä passionhedelmän ja vaalean persikan sävyttämää sopivan kypsää trooppisuutta. Jälkimaku taittuu tasaisen vahvan hapokkuuden saattelemana sitruunan ja raikkaan mineraalisuuden tuntuun. Kaikin puolin oikein miellyttävä, sopivasti runsas ja rakenteikas samppanja, jossa on varmasti myös hyvää kehittymis- ja kellarointipotentiaalia tuleville vuosille. 91


Gatinois 2002

Tämän ennestään tutun samppanjan tuoksusta erottuu miellyttävän vahvoja kypsän pinot'n sävyjä: muhkeaa ananasta, sopivaksi kypsynyttä punaista omenaa, kermatoffeeta sekä ripaus kanelia. Keveä mineraalisuus ja siisti sitruunainen aromi raikastavat kokonaisuutta kivasti.

Maku on pyöreän hedelmäinen ja varsin runsas piirteiltään, sitä hallitsevat ananaksen, kypsän mangon sekä nektariinin sävyt. Jälkimaussa tuntuu vuosikerran mukainen, enimmäkseen lempeän sitruunainen hapokkuus, jota siisti greipin sävy kuitenkin kevyesti terästää. Ei sentään järisyttävän kompleksinen, mutta muhkean maukas ja jo varmaan aika lailla lakipisteeseensä kypsynyt pinot-vetoinen viini - tämä olikin viimeinen pullo omasta kellaristani. 92

J.L. Vergnon Rosémotion Grand Cru Extra brut

Korkinvaihto 20/12/2016. Nuorekkaan raikkaasta tuoksusta erottuu limen kuorta ja sitruunaruohoa, tuoretta päärynää ja omenaa sekä hieman vadelman aromia verhottuna keveisiin savun ja hennosti ruskistetun voin sävyihin.

Maussa on ripaus reduktiivisuutta: savuista piikiven aromia suhteellisen vahvan kalkkisen mineraalisuuden rinnalla, hedelmäsävyinä erottuu tuoretta vadelmaa ja hapokasta mansikkaa limellä ryyditettynä. Jälkimaku on terävähkön hapokas mutta samalla mehukkaan sitruunainen. Tyylikkään kirkaspiirteinen nuori rosésamppanja, jonka olemusta Mesnilin chardonnay positiivisella tavalla varsin selvästi leimaa. 89

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja