85-tasting: hyvää ja vielä parempaa

Laurent-Perrier Grand Siècle 1985

Tämän viinin tuoksusta ei eleganssia tai kaunista monimuotoisuutta puutu: akaasiahunajaa, karambolaa, keväisiä kukkia, tuoreita aprikooseja, keltaisia luumuja, lakritsia, saaristolaisleipääkin. Sävyjä löytyy joka kerralla lisää eikä niitä tarvitse hakemalla hakea - tässä mielessä viini muistuttaa aika tavalla Gossetin huikean hienoa Celebris bdb:ia. 

Maku on hieno sikermä trooppisia hedelmiä: mangoa, papaijaa ja ananasta. Hedelmävetoinen kokonaisuus on puhdaspiirteinen ja sileä, vaikka toki tästä löytyy myös sitruunainen, kirpeämpi komponentti, vähän tähtianista muistuttavaa mausteisuutta ja vieläpä pientä pähkinäisyyttäkin. Hapokkuus on helposti juotavaksi pyöristynyttä. Erityisesti tuoksultaan todella upea viini! 96

Veuve Clicquot La Grande Dame 1985

Pinot-voittoisen Grande Damen väri on ikään nähden hyvin tumma ja viinissä on enää vain vähän kuplia tallella. Tuoksusta löytyy kivoja kypsän viinin aromeja: mantelipikkuleipiä, herkkutattia, voita ja ripaus kermaakin. Suutuntuma on hienon pyöreä, vaikka maun sävyt ovatkin enimmäkseen suorastaan ronskeja: kypsää sitruunaa, ananasta, savua ja tummaa suklaata. 

Siisti ja puhdaspiirteinen viini on tämäkin, todella kypsä mutta ei silti tippaakaan alamäessä, ja kestää hyvin lasissa. Alkuvuodesta juotu sama viini uudenmallisessa pullossa oli tähän vanhaan versioon verrattuna vähäeleisempi ja ehkä elegantimpi hiukan perignonmaiseen tyyliin - ei lainkaan näin tuhti eikä yhtään näin kypsän tuntuinen. Samoista pisteistä huolimatta valitsisin uudelleennautittavaksi kenties mieluummin juuri tällaisen nyt juodun kurvikkaan version. 94

Pol Roger Sir Winston Churchill 1985

Tämänkin viinin väri on melko tumma, mutta tuoksu on aika vaimea: vähän herkkusientä ja paahteisuutta, sekä niiden rinnalla punaista omenaa ja häivähdys passionhedelmää. Maussa on hunajamelonia, veriappelsiinia, sitruunaa ja melko kirpeää omenaakin - mikään sävyistä ei ole erityisen voimakas tai erottuva, vaan ne pikemminkin lymyilevät piilossa pinnan alla. Hapokkuus on ryhdikästä ja voimakasta, ja se kannattelee jälkimaun siten huomattavan pitkälle. 

Finessit ja hieno rakenne ovat tässä viinissä selvästi olemassa, mutta niistä ei nyt viinin lämmetessäkään pääse kunnolla nauttimaan, sillä kokonaisuus tuntuu kovin sulkeutuneelta ja ikäänsä nähden hyvin vähäisesti kypsältä. Joko tämä kaipaisi 5-10 vuotta lisäkellarointia tai sitten tässä pullossa tai sen säilytyksessä on ollut jotain pientä ongelmaa. Hyvä viini toki, mutta omiin (suuriin) odotuksiini nähden silti kenties illan suurin pettymys. 92