85-tasting: statisti-Krug, huippu-Krug ja mieletön Bollinger

Krug 1985

Tämä viini tuntuu vielä melko kylmänä aluksi todella vaisulta - niinkuin tässä ei olisi melkein ollenkaan tuoksua. Vähitellen jotain sävyjäkin löytyy: siiderimäiseltä tuntuvaa hentoa omenaa, vähän mausteisuutta ja ripaus paahdetta, sekä lopulta myös jonkin verran vaniljaa.

Maku on melko hapokas, lähinnä sitruunan ja omenan hallitsema: lisänä on vähän briossia ja kevyttä pähkinäisyyttä. Hedelmäisyys on ihan hyvää ja samoin hapokkuuskin - silti kokonaisuus on varsinkin tuoksun suhteen hiukan mitäänsanomaton, vaikka seura viereisissä laseissa onkin toki superkova. Jälleen Krug paranee selvästi lasissa, joten esimerkiksi kymmenen vuoden päästä tämä voi mahdollisesti olla vaikka kuinka hyvää. Vuosikerta-Krugiksi ainakin tämän esityksen perusteella kuitenkin vaatimaton viini. 92

Krug Clos du Mesnil 1985

Myös Krugin huippupullote on ainakin tuoksultaan aluksi ihan vähän ujon oloinen, mutta virkistyy nopeasti, ja siitä eteenpäin tätä viiniä onkin todella vaikea vastustaa. Nenän täyttää mitä hienoin Bourbon-vanilja sekä sädehtivä kermaisuus, ja niiden lisänä on voita, kookosta, ananasta, sahramipullaa ja hentoinen tammen aromi. Jokainen näistä elementeistä suorastaan häikäisee saumattomalla eleganssillaan.

Suutuntuma jatkaa tuoksun viitoittamalla tiellä - tämä viini on kuin hienointa silkkiä joisi. Sävyjen kirjosta löytyy ainakin ananasta, marenkia sekä briossia, ja jälleen suorastaan hengästyttävän tiivinä ja linjakkaana kokonaisuutena. Kermaisuus leviää suussa voimakkaan hapokkuuden kannattelemaksi, suorastaan euforisen pitkäksi jälkimauksi. 30 ikävuotta lähestyvä CdM on huikaisevan hieno viini ja eleganssiltaan aivan omassa luokassaan: viettelevän tyylikäs ja sädehtivän siloiteltu nyt ja varmasti vielä vuosikymmeniä eteenpäin. 98

Bollinger Vieilles Vignes Francaises 1985

Bolly on tästä kolmikosta yllätyksettömästi kaikista tummin väriltään ja laiskin kupliltaan. Tuoksu avautuu heti kylmästäkin viinistä miltei brutaalin voimakkaana, ja loputtomat sävyt ovat sellaisia, joita en ole missään samppanjassa aiemmin kokenut: raakaa lihaa, kanelia, kardemummaa, kaakaota, tilliä, korianteria sekä inkivääriä. Huumaavat aromit uppoavat nenään jokaisella nuuhkaisulla yhtä väsymättömän tuntuisesti - tätä viiniä ei malttaisi maistaa saati omaa lasillistaan lopulta kokonaan tyhjentää.

Maun runsaus jysähtää suuhun yhdellä rysäyksellä ja on ilotulitusta muistuttavalta kirjoltaan yhä aivan omassa luokassaan: piparkakkua, tupakkaa, kardemummaa, savua, kanelia ja pippuria. Mausteisessa ja rotevassa jälkimaussa kaneli ja ananas viipyilevät suussa uskomattoman pitkään. Tämän viinin tuoksu on minusta kuta kuinkin täydellinen ja makukin melkein, kun se lasissa ja lämmetessään aukeaa täyteen runsauteensa. Siinä missä CdM on silkkaa rakkautta miltei ensi silmäyksellä, tulee VVF:n edessä tarve ottaa hattu pois päästä - niin häikäisevän persoonallinen ja täysin uniikki on tämä viini. 99