Bollinger Grande Année 2000
Tuoksussa on lämpimän vuoden ja tammikypsytyksen tuomaa runsautta: punaista omenaa, nugaata, voita, ripaus inkivääriä sekä kukkaisia ja kevyesti parfyymisiä sävyjä. Aromit tuntuvat siis jo tässä iässä avoimilta ja melko kypsiltä. Maku on raikkaan omenainen ja hunajainen, lisänä tuntuu jonkin verran kenties epä-bollingermaista mineraalisuutta. Viinin hapokkuus on ihan sopivaa ja pyöreää, jälkimaussa tosin on kevyesti kirpeitä sitruunankuoren sävyä. En usko, että lisäkellarointi tekee tälle enää mitään suuria ihmeitä, joten tämä viini lieneekin parhaimmillaan jo nyt tai viimeistään suhteellisen pian lähitulevaisuudessa. 91
Taittinger Millésimé 2006
Tässä viinissä on makeahko, kookosmainen tuoksu, jota ananas, sitruuna ja lämmin paahteisuus kuitenkin mukavasti monipuolistavat. Makua hallitsee nuoren omenan sävyttämä mukava hedelmäisyys yhdistettynä pirteään mineraalisuuteen ja varsinkin viinin lämmetessä myös toffeeseen taittuvaan, talolle tyypilliseen kevyeen makeuteen. Hapokkuus on hyvää ja suuntäyttävää, vaikka jälkimaussa toki onkin jonkin verran kirpeyttä. Tämä on oikein kiva nuori vuosikertaviini, joka on raikkaasti lipiteltävä jo nyt, mutta jossa on samalla kenties enemmän potentiaalin tuntua kuin viime vuoden lopussa maistamassani nollavitosessa. 88
Roederer Cristal 1988
Jo kirkkaan pullon läpi ulkoisesti arvioituna ikäisekseen hiukan turhan tummasävyinen viini, jossa lisäksi pahaenteisesti erottuu pullon pintaan pinttynyttä sakkautumaa. Pullo ei avatessa juuri pihahda, ja sen myötä alkaakin olla selvää, ettei ulkonäkö tule tässä tapauksessa pettämään.
Viinissä on jäljellä jonkin verran kuplia, mutta tuoksu on melko tavalla oksidoitunut - vaikka sen alta pystyy kyllä aistimaan mukavaa hunajan ja vaniljan sävyä. Makua varjostaa samalla tavalla oksidoitunut sävy, joskin se tuntuu sitruunan ja vihreän omenan sävyineen vastustavan hapettuneisuutta tuoksua paremmin. Jälkimaussa on vielä melko hyvin happoja, mutta yhtä kaikki, tämä ilmeisen huonosti säilytetty viini on menettänyt parhaan nautittavuutensa jo aikoja sitten. 87
Viinissä on jäljellä jonkin verran kuplia, mutta tuoksu on melko tavalla oksidoitunut - vaikka sen alta pystyy kyllä aistimaan mukavaa hunajan ja vaniljan sävyä. Makua varjostaa samalla tavalla oksidoitunut sävy, joskin se tuntuu sitruunan ja vihreän omenan sävyineen vastustavan hapettuneisuutta tuoksua paremmin. Jälkimaussa on vielä melko hyvin happoja, mutta yhtä kaikki, tämä ilmeisen huonosti säilytetty viini on menettänyt parhaan nautittavuutensa jo aikoja sitten. 87
Kommentit
Lähetä kommentti