1985
Kasivitonen tuoksuu uhmakkaasti ananakselle ja vihreälle omenalle - ihan kuin se esittäisi olevansa 10-15 vuotta nuorempi. Muut nyanssit ovat vähän kypsempiä, ainakin nugaan ja sitruunan sekä karambolan kirpeän hienostuneet, vähän mausteiset sävyt. Maussa on runsasta vihreää omenaisuutta, mutta myös aprikoosia sekä jälkimaussa maitokahvia. Nuorekkuudesta kielii myös tyylikäs mutta tiukahko hapokkuus, joka jopa hiukan peittää hedelmäsävyjen runsaimpia muotoja alleen. Tässä on yhä kypsytyspotentiaalia, jos vain hedelmäisyys kestää odotella happojen tasaantumista. Pidin kyllä kovasti tämän viinin persoonallisesta tyylikkyydestä juuri tällaisenaan. 94
1982
Tämä viini tuntuu heti alusta lähtien edellistä pyöreämmältä ja runsaammalta. Tuoksun voimakas omenasävy on jo selvästi kypsä, sen rinnalta löytyy crème brûléeta sekä hunajaa, josta erottuu myös hento kirpeämpi sävy. Maussa on hieman hyvää sauternesia muistuttavasti yltäkylläistä hunajaa, persikkaa, sitruunaa ja cantaloupemelonia. Hapokkuus tuntuu suussa miellyttävän ryhdikkäänä ja jälkimaku viipyilee hienosti suussa. Kaunis ja erittäin nautittava kokonaisuus, joka lisäkypsytyksellä tuskin enää paranee. 95
1981
Tämän väri on hiukan tummempi kuin kahden verrokkinsa, ja heti kohta selviää, että viini on myös tyyliltään kolmikosta selvästi rotevin. Tuoksussa on tuttua paahteisuutta ja hasselpähkinän sävyä, mutta myös parafiinia ja punaista lihaa. Maussa on kypsää vihreää omenaa, sekä sitä rikastavana hennompina vivahteina persikkaa, keltaista luumua, vesimelonia ja paahtovanukasta. Vielä asiallinen hapokkuus ja kunnollinen jälkimaku nivoutuvat yhteen mukavan mehukkaaksi kokonaisuudeksi. Tässä on nyansseja jopa enemmän kuin kasikakkosessa, mutta toisaalta ne eivät ole aivan yhtä runsaita ja selväpiirteisiä. Hieno, elinkaarensa huipulla oleva viini on tämäkin, ja joka tapauksessa laadullisesti hyvin samanveroinen kahden nuorempansa kanssa. 94
Kommentit
Lähetä kommentti