Siirry pääsisältöön

Comtes-vertikaali: keskellä kaunista 90-lukua

1998

Viehättävä on hyvä sana kuvaamaan tämän viinin tuoksua, jossa on mukavaa eksoottista mausteisuutta: korianteria, orkideaa, appelsiinia ja vähän paahteisuutta. Maku on melko nuoren oloinen limen ja sitruunan sävyineen - tässä mielessä viini muistuttaa melko paljon -04:sta. Viinin hiukan lämmetessä erottuu kuitenkin myös hieno hunajainen sävy. Hapokkuus on kepeää ja hiukan kirpeää, eikä jälkimaun pituuskaan pärjää vertailussa viereisessä lasissa ärjyvään ysikutoseen. Tuoksu on tämän viinin parasta antia, eikä kokonaisuuskaan ole erityisesti vuosi huomioon ottaen ollenkaan hassumpi. 93

1996

Ysikutosen tuoksu säväyttää heti ensimmäisessä nuuhkaisussa. Aromikirjastosta löytyy esimerkiksi piikiveä, tilliä, paahdettua hasselpähkinää, sitruunaruohoa ja jo vähän kahviakin. Sävyt ovat kauniita ja monipuolisia, vaikka ne eivät ehkä runsaudeltaan olekaan vielä täyteen loistoonsa kypsyneet. Maun suhteen runsautta ja hedelmäisyyttä on sen sijaan jo nyt aivan riittämiin: makeaa ananasta, mangoa, punaista omenaa ja kermaa. Viini on niin kirkkaan tyylikäs, että vuosikerralle tyypillinen, yhä melko tiukka hapokkuus on lähinnä viimeinen silaus kauniille kokonaisuudelle. Jälkimaku on tietenkin huomattavan pitkä. Nelisen vuotta sitten maistoin tätä viimeksi, ja sen jälkeen kypsyyttä ja pyöreyttä on tullut mukavasti lisää - onneksi loput kuuden pullon laatikosta ovat yhä jäljellä tulevina vuosina ihasteltaviksi. 96


1995

Tämän tuoksussa on hiukan paahdettua karamellia ja vastajauhettua kahvia, mutta lähinnä sitä hallitsee herkkusienimäinen sävy, joka saa kokonaisuuden tuntumaan harmittavan yksiulotteiselta. Maussa on omenaa, ja nugaata, hapokkuus on hyvää eikä jälkimaun pituudessakaan ole moittimista. Valitettavasti suussakin tuntuva herkkusienen maku peittää hedelmäisyyttä alleen, ja alkuun sen ohella on tuntuvinaan myös tunkkainen kellarimainen häivähdys. Onneksi se kuitenkin hälvenee viinin tuulettuessa lasissa. 

Odotukset tämän viinin osalle olivat yhden aiemmin nautitun hyvän pullollisen perusteella melko suuret, joten niihin nähden laseissa oli nyt selvän pettymyksen makua. Pullo ei ollut etiketin ja kaulafolion osalta täysin virheetön, joten huonossa säilytyksessäkin voi olla osasyynsä heikkouteen, erityisesti kun varsinaista korkki- tms. vikaa viinissä ei kuitenkaan liene ollut. Tämä pitää päästä maistamaan mahdollisimman pian uudestaan. 92

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94