Siirry pääsisältöön

Comtes-pruuvi: ikä alkaa jo painaa


1971

Tämä pullo vaikuttaa nestepintaansa myöden erittäin hyväkuntoiselta, joten ei tunnu yhtään yllättävältä, että kuplia on yhä hiukan jäljellä. Tuoksu on kaikin puolin siisti ja selkeäarominen: hennon kirpeää sitruunaa, sokerihernettä ja vaniljavanukasta. Maussa on melko monipuolinen valikoima erilaisia sävyjä: appelsiinia, ananasta, hillomaista punaista omenaa ja nokkosta. Hapokkuutta on mukavasti, eli tässä viinissä on yhä hienosti eloa. Ei ole kuitenkaan yhtä runsas tai tyylikäs kuin 70-luvun nuoremmat viinit - omat pisteeni taisivat tämän osalta tosin olla pruuvarien mielipiteistä aivan nuivimmasta päästä. 92

1969

Viinin väri on odotuksia latistavasti jo avaamattomasta pullosta arvioituna varsin tumma, joten ilmestys on lasiin kaadettuna aika odotetun eloton. Tuoksu on melko mitäänsanomaton, lähinnä sherryä muistuttava pienen mausteisuuden ripauksen säestämänä. Maussa on siinäkin lähinnä kuivaa sherryä ja sen rinnalla vähän hunajaa. Hapokkuutta tässä on edelleen, mutta valitettavasti ei enää makua. Hyväkuntoisesta pullosta maistettuna tämän vuosikerran Comtes voi ilmeisesti olla todella hyvää, tällä kertaa sellaista ei kuitenkaan osunut kohdalle. 84

1964

Tässäkään ei ole enää kuplia, mutta väri on vähän vaaleampi ja henkeä on muutenkin selvästi enemmän kuin 60-luvun kollegassaan. Tuoksussa on melko raikas omenainen sävy ja vähän vihreää kirpeyttä, kokonaisuutena se on kuitenkin melko vaimea ja yksiulotteinen. Maussa on hiukan tuttuja ananasta ja omenaa sekä savuisuutta niiden rinnalla; happojakin on vielä hiukan. Tämä on siis toki yhä elossa, mutta ei mitenkään häikäisevän pirteä saati monimuotoinen vaan ennemminkin melko yksinkertainen ja suoraviivainen. Kunniallinen suoritus kuitenkin pruuvin vanhimmalta viiniltä ja illan viimeiseltä eli 17. Kreiviltä. 88
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...
Lähetä kommentti
Lue lisää